Vedyn maanalaiseen varastointiin tunnistettiin kymmeniä soveltuvia kohteita
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tunnistanut Pohjois-Pohjanmaalta 63 kohdetta, jotka voivat soveltua vedyn maanalaiseen varastointiin. Näistä 11 määriteltiin erityisen lupaaviksi. Parhaiksi kohteiksi arvioitiin Isokangas Pudasjärvellä, Hoikkasuo Iissä ja Pennastenräme Haapajärvellä. Selvitys tukee Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja tarjoaa yrityksille ja viranomaisille arvokasta tietoa vetyinfrastruktuurin suunnitteluun.
Vedyn merkitys kasvaa nopeasti osana uusiutuvaan energiaan perustuvaa järjestelmää. Tuuliolosuhteiden vaihtelun vuoksi ylimääräisen energian varastointiin tarvitaan keinoja. Pohjois-Pohjanmaalla tarve korostuu, koska maakunta on merkittävä tuulivoima-alue. Tehokas ratkaisu on ylimääräisen energian muuttaminen vedyksi ja sen varastointi myöhempää käyttöä varten.
Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa vedyn varastointiin ei voida hyödyntää suolaesiintymiä tai ehtyneitä öljy- ja kaasukenttiä. Suomen kiteinen kallioperä ei sellaisenaan pidätä vetyä, minkä vuoksi ainoa realistinen vaihtoehto on teräksellä vuorattu kallioon louhittava varasto (Lined Rock Cavern, LRC).
Tällaisessa ratkaisussa kallioperä tarjoaa laitokselle turvallisen toimintaympäristön, joka kestää korkeamman varastointipaineen. Muita maanalaisen varastoinnin etuja ovat muun muassa kustannustehokkuus ja pienempi pintajalanjälki.
GTK selvitti Pohjois-Pohjanmaan alueen geologista soveltuvuutta vedyn maanalaiseen varastointiin osana Euroopan unionin aluekehitysrahaston (EAKR) ja Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamaa projektia.
Projektin ohjausryhmä toteaa, että “GTK:n raportti tarjoaa arvokasta tietoa yrityksille ja viranomaisille, jotka suunnittelevat vetyinfrastruktuuria Suomessa. Se tukee maakuntakaavoitusta ja auttaa varmistamaan, että vetyvarastot sijoitetaan geologisesti ja yhteiskunnallisesti kestäviin paikkoihin.” Projektin ohjausryhmään kuuluivat Ritva Isomäki Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Heikki Vihava OX2 AB Finlandilta, Miika Sinettä Taaleri Energia Oy:sta ja Markku Tommiska Suomen Kaasuyhdistys ry:stä.
Sopivat kohteet määritettiin poissulkemalla ja pisteyttämällä
Tutkimuksessa kartoitettiin systemaattisesti alueita, joissa kallioperä on tasalaatuista, ehjää ja mekaanisesti vakaata. Samalla rajattiin pois kohteet, joissa vedyn maanalainen varastointi olisi ristiriidassa muun maankäytön, ympäristönsuojelun tai turvallisuuden kanssa.
Tarkastelussa huomioitiin muun muassa vesistöt, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet, asutus, tuulivoimapuistojen etäisyys ja tunnetut kallioperän heikkousvyöhykkeet. Näiden perusteella jäljelle jääneet alueet pisteytettiin geologisten, teknisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden mukaan. Kartta-aineistojen paikkansapitävyys varmistettiin kenttätutkimuksilla, joissa arvioitiin kallioperän kiviainesten soveltuvuus.
Tutkimuksessa korostetaan, että yksikään tunnistetuista kohteista ei ole sellaisenaan rakennusvalmis, vaan kaikki edellyttävät paikkakohtaisia jatkotutkimuksia, kuten kairauksia ja geofysikaalisia mittauksia.
Selvityksen merkitys ulottuu yksittäisiä hankkeita laajemmalle. Se tarjoaa yrityksille ja viranomaisille yhteisen tietopohjan, jonka avulla vetyyn liittyviä investointeja voidaan suunnitella ennakoivasti ja hallitusti. GTK suosittelee, että tunnistetut alueet huomioidaan maakuntakaavoituksessa, jotta tulevaisuuden vetyhankkeet voidaan sovittaa yhteen muun maankäytön kanssa.
Maanalainen vedyn varastointi on keskeinen osa energiajärjestelmää, joka nojaa yhä vahvemmin uusiutuvaan tuotantoon. Huolellisella sijoittelulla Pohjois-Pohjanmaan kallioperä tarjoaa tähän hyvät edellytykset.
Lisätietoja
Tutkimusraportti GTK:n Hakku-aineistopalvelussa: Potentiaaliset kohteet maanalaiselle vetyvarastoinnille Pohjois-Pohjanmaalla
Heidi Laxström, projektipäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
heidi.laxstrom@gtk.fi
puh. 029 503 5271
