Suomen akkumineraalipotentiaalin tutkiminen jatkuu

Geologian tutkimuskeskus (GTK) käynnisti viime vuoden alussa nelivuotisen Akkumineraaliprojektin. Projektin tavoitteena on arvioida hyödyntämiskelpoisten koboltti-, litium- ja suomugrafiittiesiintymien potentiaalia Suomessa sekä tunnistaa uusia alueita, joilla niiden esiintyminen on todennäköistä. Tutkimukset ovat osa GTK:n lakisääteistä perustyötä, ja niillä vastataan sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energiantuotannon lisääntymiseen aiheuttamaan akkujen tarpeen kasvuun.

Akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostoimintaa, ja Suomella on kaikki edellytykset vastata tarpeeseen. Ainutlaatuiset raaka-ainevarainnot ja vahva kaivos- ja geologisen alan osaaminen takaavat Suomelle hyvät mahdollisuudet nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi.

”Akkumineraalien lisäksi maailman sähköistyminen kasvattaa voimakkaasti perinteistenkin metallien kuten kuparin ja nikkelin kysyntää”, kertoo Akkumineraaliprojektin projektipäällikkö Perttu Mikkola.

Maastotutkimukset ja vanhojen aineistojen uudelleen analysointi arvioinnin välineenä

Kenttäkaudella 2020 maastotyöt painottuvat Keski-Pohjanmaalle, Hämeen ja Pirkanmaan rajalle Urjalan ympäristöön, Leppävirran ja Kaavin väliselle alueelle sekä Kiteelle. Kohteellisempia tutkimuksia on suunnitteilla Pälkäneelle, Savukoskelle ja Koillismaalle (ks. liitekartta). Koronavirusepidemia ei vaikuta merkittävässä määrin suunniteltujen maastotöiden tekemiseen.

Akkumineraaliprojektin vuoden 2020 maastotyöalueet ja niiden malmipotentiaalin suhteen tärkeimmät tutkimuskysymykset. Pohjakartta ©Maanmittauslaitos.

Tutkimusalueilla tehdään muun muassa kallioperäkartoitusta, lohkare-etsintää, moreeninäytteenottoa ja kallioperäkairausta. Lisäksi mitataan kallioperän sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia sekä tiheyttä geofysiikan menetelmillä. Käytettävät tutkimusmenetelmät vaihtelevat tutkimusalueiden koon, olemassa olevan vanhan aineiston laadun ja mielenkiinnon kohteena olevan mineraalin perusteella. Maastotutkimuksista tiedotetaan kohdealueiden asukkaille ja maanomistajille ennen niiden aloittamista.

Maastotutkimusten rinnalla jatketaan uusien mahdollisten, toistaiseksi tunnistamattomien, esiintymisalueiden selvitystyötä analysoimalla GTK:n tietokantoja ja arkistoituja näytteitä. GTK:n tietokantoihin vuosikymmenien aikana kerättyä aineistoa käsittelemällä voidaan selvittää paljon, mutta vanhojen näytteiden pohjalta saatujen ideoiden ja luotujen mallien tarkistaminen vaatii lisäksi aina perinteistä maastotyötä ja näytteenottoa. Projektin yhteydessä perusteellisemmin tutkituista vyöhykkeistä laaditaan lisäksi kolmiulotteiset geologiset mallit, jotka helpottavat osaltaan kallioperän synnyn ja rakenteen ymmärtämistä ja sitä kautta myös syvemmällä sijaitsevien malmien kannalta otollisten alueiden tunnistamista.

Uutta tietoa kallioperästä voidaan hyödyntää monella tavalla

”Malmipotentiaalin kartoituksen ohella tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kalliolämmön hyödynnettävyyteen, kiviainesten laadun arviointiin tai luontomatkailun kehittämiseen esimerkiksi Unescon Geopark -ohjelman puitteissa. Vaikka malmipotentiaali osoittautuisi heikoksi, kerättävälle tiedolle on aina käyttöä”, Mikkola toteaa.

Lisätietoja:

Mineraalitalouden ratkaisut -yksikön päällikkö Pasi Heino, p. 029 503 3440, pasi.heino@gtk.fi
Projektipäällikkö Perttu Mikkola, p. 040 566 8017, perttu.mikkola@gtk.fi
Akkumineraaliprojektin kotisivut: http://projects.gtk.fi/akku

Yksi kommentti artikkeliin ”Suomen akkumineraalipotentiaalin tutkiminen jatkuu”