Mitä geologia on?
Geologia on tieteenala, joka tutkii Maata ja maankamaraa: sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen syntymiseen liittyviä ja siinä tapahtuvia prosesseja. Geologiassa käytetään apuna niin fysiikkaa, biologiaa kuin kemiaakin.
Geologia on yksi laaja-alaisimmista luonnontieteistä. Tutkimusalan perinteet Suomessa ovat pitkät. Vuonna 1885 perustettu Geologian tutkimuskeskus jatkaa vuorihallituksen yhteyteen 1877 perustetun Geologisen toimiston toimintaa. Vuorihallituksen juuret ovat puolestaan 1630-luvulla Ruotsissa perustetussa vuorivirastossa.
Geologia liittyy jokaiseen arkipäivään
Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka paljon ympärillämme on geologiaan liittyvää? Metallit, lasi, posliini, betoni ja monet muut rakentamisen raaka-aineet, energia ja pohjavesi ovat peräisin maankamarasta.
Geologia tulee kreikankielen sanoista γη- (ge-, ”maa”) ja λογος (logos, ”tiede”).
Kun kivikauden ihminen tarttui terävään kiveen ja käytti sitä työkaluna, alkoi ihmiskunnan riippuvuus maankamarasta. Tänä päivänä käytämme runsaasti erilaisia metalliesineitä, jotka on valmistettu malmeista. Rakennamme taloja, teitä ja mitä erilaisimpia rakennuksia hyödyntäen kiviainesta, kuten hiekkaa ja soraa, kalkkikiveä sekä muita mineraaleja. Muovit sekä monet poltto- ja voiteluaineet tehdään maaperästä löydetystä öljystä.
Maankamarasta saadaan myös energiaa. Se voi olla uraanista jalostettua ydinpolttoainetta tai turpeesta, kivihiilestä tai öljystä polttamalla saatua sähköä tai lämpöä. Viime aikoina on alettu hyödyntää maalämpöä rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Pohjavesi on elintärkeä geologinen luonnonvara, jota suomalaisilla on toistaiseksi käytettävänä riittävästi. Sen sijaan maailmanlaajuisesti noin kolmasosa väestöstä kärsii vesipulasta.
Kotimaisia maankamaran luonnonvaroja hyödynnetään lähes 30 tonnia jokaista suomalaista kohti vuodessa
Geologisia luonnonvaroja ovat ihmiselle arvokkaat tai välttämättömät maankamaran materiaalit tai niihin varastoitunut muu aines tai energia. Geologisia luonnonvaroja, joita käytetään rakentamisessa, tuotevalmistuksessa tai muussa valmistuksessa tuotannontekijänä, kutsutaan myös raaka-aineiksi.
Luonnonvarojen hyödyntäminen on mittavaa. Vuonna 2017 Suomen luonnonvarojen käyttö oli 237 miljoonaa tonnia (Tilastokeskus). Tästä määrästä kotimaisten luonnonvarojen osuus oli 172 miljoonaa tonnia. Noin kolmasosa kotimaisesta käytöstä oli maa-aineksia ja 66 miljoonaa tonnia mineraaleja.
Jokaista suomalaista kohti käytetään siis vuosittain lähes 30 tonnia kotimaisia maankamaran luonnonvaroja. Vertailulukuna tavallinen henkilöauto painaa vajaat kaksi tonnia.
Valtaosa käytetyistä luonnonvaroista on hiekkaa, soraa ja kalliosta murskattua kiviainesta. Tämän lisäksi käytetään satoja kiloja talkkia ja karbonaattikiveä paperin, kumin ja muovien valmistukseen, apatiittia ja karbonaattikiveä lannoitteisiin sekä perusmetalleja metalliteollisuuden raaka-aineina.
Modernin yhteiskunnan toiminta edellyttää taustalleen paljon geologista osaamista ja tutkimusperäistä tietoa. Ajankohtaisia tutkimusalueita ovat mm. akkumineraalien hyödyntäminen ja kiertotalouden ratkaisut.
Lisätietoa geologiasta
Geologia.fi -sivusto sisältää yleistä tietoa geologiasta ja kotimaisesta maankamarasta, oppiaineistoja sekä mittavan määrä linkkejä ja sanastoja. Tutustu, opi ja innostu geologiasta!
GTK-Kansannäytetoiminta -sivustolla on ajankohtaista tietoa, ohjeita ja karttapalveluita kiviharrastajille sekä malminetsintää tekeville organisaatioille.
OmaKivi on mobiili- ja verkkopalvelu, jonka avulla voi tallentaa omia kivihavaintoja sähköisesti sekä lähettää niitä halutessaan Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytetoimistolle tutkittavaksi.
Virtuaalinen kivinäyttely Spinelli on virtuaalinen kivinäyttely, jossa voit tarkastella kivinäytteitä. Osa näytteistä on pyöritettävissä 360 astetta.
Hakku-palvelu sisältää valokuvia, karttapiirroksia, paikkatietoa, raportteja ja julkaisuja geologiasta. Hakku-palvelu on portti Suomen geologiseen tietoon. Katsele, hae ja lataa!
