Euroopan komission kriittisiä raaka-aineita koskeva säädösesitys: Kestävyys ja kiertotalous korostuvat

Kriittisiä raaka-aineita käytetään monilla keskeisillä teollisuudenaloilla ja teknologioissa, joita tarvitaan vihreän siirtymän edistämisessä. Kasvanut maailmanlaajuinen raaka-aineiden kysyntä, kiire saavuttaa ilmastotavoitteet sekä lisääntynyt geopoliittinen epävakaus ovat vauhdittaneet tarvetta kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamiseksi Euroopassa.

Säädöksessä esitetään, että jokaisessa Euroopan jäsenmaassa on käynnistettävä kriittisten raaka-aineiden etsintäohjelma sekä tiivistettävä jäsenmaiden ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä. Vauhdittaakseen EU:n omavaraisuutta komissio esittää 10–40 prosentin tavoitteen EU:n omalle kaivostoiminnalle, kierrätykselle ja jalostukselle vuoteen 2030 mennessä koskien strategisia raaka-aineita.

Tällä hetkellä EU on erittäin riippuvainen kriittisten raaka-aineiden tuonnista. Pohjoismaiden ja Suomen kallioperästä on suuri potentiaali löytää uusia kriittisten mineraalien esiintymiä.

”Venäjän käynnistämä hyökkäyssota entisestään korostanut raaka-aineiden omavaraisuuden tärkeyttä. Euroopassa tarvitaan parempaa ja jatkuvasti päivittyvää ymmärrystä potentiaalisista kriittisten raaka-aineiden esiintymisistä ja moderneista etsintämenetelmistä. On hyvä, että kestävyysnäkökulmat korostuvat esityksessä. Mitä suuremmaksi raaka-ainetarpeet kasvavat, sitä tärkeämpää on huolehtia kestävyydestä”, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Kimmo Tiilikainen.

Suomi kumppanuuksien ja ennakoivan tiedon veturina

Säädöksessä esitetään, että kunkin EU-maan tulisi luokitella mineraalien kokonaisvarantonsa Yhdistyneiden kansakuntien United Nations Framework Classification for Resources (UNFC) järjestelmän mukaan. GTK ja Suomi ensimmäisenä maana Euroopassa on tehnyt tämän luokittelun. Euroopan laajuinen raaka-aineiden tietopääoma ja luokittelun yhteismitallisuus ovat kulmakiviä Euroopan raaka-aineiden huoltovarmuudelle.

”Voimme tukea tietotaidollamme Euroopan maita niiden kansallisten etsintäohjelmien käynnistämisessä. Suomessa ja Pohjoismaissa olemme tehneet pitkäjänteistä työtä mineraalipotentiaalin tutkimuksessa ja tiedon jalostamisessa. Mainiota, että myös muualla Euroopassa panostetaan lisää tähän. On luontevaa, että otamme GTK:ssa roolin yhteistyön vahvistajana yhtenä Euroopan suurimpana geologian tutkimuskeskuksena”, arvioi Kimmo Tiilikainen.

Säädös painottaa strategisia kumppanuuksia. Kumppanuudet ovat tärkeitä raaka-aineiden tuottamisen ja kumppanimaan raaka-aineiden jalostamisen tukijana. GTK on ollut mukana esimerkiksi EU:n ja Namibian kumppanuuden rakentamisessa, ja yhteistyö jatkuu.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkittua, ennakoivaa tietoa. Siksi GTK panostaa mineraalisektorin analysointiin ja ennakointiin, ns. mineral intelligence -osaamiseen.

”GTK on osallistunut EU:n kriittisten raaka-aineiden asiantuntijatyöhön useiden vuosien ajan. Kiinnitämme jatkossa entistä enemmän huomiota Suomen ja Euroopan mineraalisektorin kehitykseen suhteessa globaaliin raaka-ainemarkkinaan. Teemme tätä yhteistyössä muiden eurooppalaisten tutkimuskeskusten kanssa”, sanoo Mineraalitalouden ratkaisut -yksikön päällikkö Asko Käpyaho.

Kiertotalouden rooli kasvava

Säädöksen mukaan vähintään 15 prosenttia unionin vuotuisesta strategisten raaka-aineiden kulutuksesta pitäisi tulla kierrätyksestä vuoteen 2030 mennessä. Raaka-aineiden kierrätysasteissa on tällä hetkellä eroja, mutta ne ovat tyypillisesti alhaisia.

”Kierrätysastetta on nostettava. Olennaista on huomioida kierrätettävyys jo tuotesuunnitteluvaiheessa. GTK edistää kierrätettävyyttä erityisesti arvioimalla ja testaamalla mineraalien ja mineraalipohjaisten materiaalien rikastettavuutta. Tavoitteena on saada arvoaineet talteen raaka-aineista sekä vähentää hyödyntämiskelvottoman materiaalin määrää. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan perustuville kierrätettävyyttä edistäville ratkaisuille on kasvava kysyntä”, sanoo tiede- ja innovaatiojohtaja Saku Vuori.

Merkittävä potentiaali on kaivosteollisuudessa syntyvien jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämisessä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyvästä jätteestä noin 75 % oli vuonna 2020 kaivostoiminnan ja louhinnan jätettä.

Säädösesityksessä kiinnitetään huomiota myös muihin raaka-aineiden tuottamiseen liittyviin ympäristönäkökulmiin sekä tarpeeseen saada tietoa siitä, missä materiaalit on louhittu, prosessoitu, rikastettu tai kierrätetty. Geologian tutkimuskeskus tukee EU:n näkemystä siitä, että sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät eri näkökulmat tulee huomioida, ja esimerkiksi materiaalien jäljitettävyyteen liittyvää uraauurtavaa tutkimusta on jatkettava.

GTK Mintec nopeuttaa strategisia investointeja koko Euroopassa

Euroopassa ainutlaatuinen kiertotalouden ja mineraaliprosessoinnin koetehdas- ja laboratoriokokonaisuus GTK Mintec edistää kestävää kaivostoimintaa sekä Suomessa että maailmalla. GTK Mintec on ainoa paikka Euroopassa, jossa voi tehdä alan teollisen mittakaavan testejä.

GTK suunnittelee GTK Mintec -koetehtaan modernisointia sekä tutkimus- ja kehittämiskapasiteetin laajentamista. Raaka-aineisiin liittyvä säädös vahvistaa entisestään GTK Mintecin roolia globaalina kestävän kaivosteollisuuden edistäjänä.

”Vaikuttavinta mitä Suomi voi tehdä esitetyn säädöksen edistämiseksi, on investoida GTK Minteciin. Investoinnilla Suomi voi tukea Euroopan raaka-aineomavaraisuutta, lisätä kiertotaloutta ja edellytyksiä kestävään kaivostoimintaan koko Euroopassa. Siksi investointi GTK Mintecin uudistamiseen ja laajentamiseen on saatava tulevaan hallitusohjelmaan”, esittää Kimmo Tiilikainen.

Lisätietoa

European Critical Raw Materials Act (europa.eu)

Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Kimmo Tiilikainen, tiede- ja innovaatiojohtaja Aku Heinonen ja yksikön päällikkö Asko Käpyaho.

Haastattelupyynnöt GTK:n viestinnän kautta:

viestintäpäällikkö Kati Kiviniemi p. 029 503 0077 ja viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Lotta Knuutinen p. 029 503 2131, viestinta@gtk.fi