Geologian tutkimuskeskus toteuttaa merenpohjan luotaukset Metsähallituksen merituulivoimahankkeissa

Metsähallitus tuo tänä ja ensi vuonna markkinoille yhteensä neljä uutta merituulivoimapuistohanketta. Alueilla tehdään parhaillaan esiselvityksiä ja alustavaa hankekehitystä. Tärkeä osa esiselvityksiä on merenpohjan luotaus, johon Metsähallitus on kilpailutuksen jälkeen valinnut kumppanikseen toisen valtiollisen toimijan, Geologian tutkimuskeskus GTK:n.

Luotaukset tehdäään GTK:n tutkimusalus Geomarilla. Kuva: Juha Rahkonen, © Geologian tutkimuskeskus.

Luotaukset käynnistyvät alustavasti Närpiössä tänään ja Pyhäjoen ja Raahen sekä Siikajoen edustalla heinäkuun puolivälin tienoilla. Yhden alueen luotaus kestää noin kolme viikkoa, mutta työ on hyvin sääriippuvaista.

Yksittäisen merituulivoima-alueen luodattava pinta-ala on noin 120–230 km². Veden syvyys alueella on pääosin noin 10–45 metriä. Luodattavat merituulivoima-alueet sijaitsevat yleisillä vesialueilla Pohjanlahdella.

– Merenpohjan luotaus antaa arvokasta tietoa merituulivoimaloiden rakentamista ja merikaapelin sijoittamista sekä luontoselvityksiä varten. Pohjan muotojen lisäksi olennaista on merkittävien merenpohjan geologisten ominaisuuksien, kuten syvyyksien ja maalajien paksuuksien määrittely. Luotaustieto auttaa esimerkiksi selvittämään mihin tuulivoimaloita tai muita merituulivoimapuiston rakenteita voidaan sijoittaa ja millaiset perustukset tuulivoimaloille tarvitaan, Metsähallituksen tuulivoiman hankekehityspäällikkö Ville Koskimäki kertoo.

Käytettävällä luotauslaitteistolla saadaan tietoa merenpohjan syvyysvaihtelusta, pohjan kerrostumien laadusta ja paksuudesta sekä pohjalla mahdollisesti olevista muista kohteista. GTK:n vahvuutena on vuosikymmenten kokemus Suomen rannikkoalueen sedimenttien tutkimuksista, joissa akustis-seismisten luotausten tuottamaa aineistoa on verrattu useita metrejä pitkiin merenpohjasta kairattuihin näytesarjoihin. Näin GTK:lle on vuosien mittaan kertynyt ainutlaatuinen merenpohjan geotietokanta, johon uusien tutkimusalueiden luotausaineistoja voidaan verrata.

– Luotaus on vaativa vaihe, koska sen antamien tietojen perusteella kumppaniksi valittava, merituulivoimapuiston rakentava ja sitä operoiva yhtiö suunnittelee voimaloiden rakenteet. Hankekehityksen edetessä merenpohjan ominaisuuksia tullaan tutkimaan vielä tarkemmin, Koskimäki kertoo.

– GTK:n tehtäviin kuuluu myös luotauksen tuottaman aineiston käsittely, jotta sitä voidaan käyttää merituulivoima-alueiden lupahakemuksiin, suunnitteluun, merenpohjaan liittyvien riskien arviointiin ja tiedottamiseen viranomaisille, Koskimäki luettelee.

Lisätiedot

Ville Koskimäki
hankekehityspäällikkö, Metsähallitus
ville.koskimaki@metsa.fi, puh. 040 536 9582

Sami Jokinen
geologi, GTK
sami.jokinen@gtk.fi, puh. 029 503 2211