GTK kartoittaa mustaliuskeita Pohjois-Suomessa
Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa mustaliuskeita ja niiden ympäristövaikutuksia Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Tutkimuksissa kerätään näytteitä maaperästä, turpeesta, kivistä, vesistä sekä järvi- ja purosedimenteistä. Lisäksi alueilla tehdään geofysiikan mittauksia. Tutkimuskohteet sijaitsevat Rovaniemen, Oulun ja Ristijärven kuntien alueilla.
Tutkimukset ovat osa Sopeutumiskeinoja mustaliuskealueiden maankäyttöön muuttuvassa ilmastossa (SOLMU) -projektia. Projektissa kehitetään näytteenotto- ja laboratoriomenetelmiä mustaliuskeiden tarkempaan paikantamiseen ja tunnistamiseen sekä arvioidaan suometsien käytön ja ennallistamisen vaikutuksia vesistöihin.
Maastotutkimukset alkavat kesäkuussa 2026 ja jatkuvat elo-syyskuussa. Kohdealueet on valittu edustamaan erilaisia maankäyttömuotoja sekä vaihtelevia mustaliuskevyöhykkeitä ja maaperäolosuhteita.
| Kunta | Tutkimusalue | Ajankohta (viikko) | Näytteenotto |
| Rovaniemi | Misi | 25 ja 33 | maaperä, vesi, geofysiikka |
| Oulu | Jääli | 23 (26–27), 33–34 (35–36) | maaperä, kivi, geofysiikka |
| Oulu | Sanginjoki | 23 (26–27), 33–34 (35–36) | maaperä, turve, geofysiikka, järvi- ja purosedimentti |
| Ristijärvi | Isolehto | 33–34 | maaperä, vesi, turve, kivi, geofysiikka |
Tutkimusten toteutus
Maaperänäytteitä otetaan iskuporakoneeseen liitettävällä näytteenottimella sekä lapiolla kaivetuista kuopista. Järvisedimenttinäytteet kerätään kumiveneestä HTH-painovoimakairalla, ja matalassa vedessä näytteenottoa täydennetään tarvittaessa laippakairalla, jota käytetään myös turvenäytteenotossa. Maaperäkairauksiin haetaan aina etukäteen lupa maanomistajalta.
Purosedimenttinäytteet kerätään haavilla ja vesinäytteet teleskooppivarrellisella näytteenottimella. Kivinäytteet koostuvat irtokivistä sekä lohkareista ja kalliopaljastumista irrotettavista näytteistä.
GTK:n näytteenottajat liikkuvat alueilla teitä pitkin henkilöautolla sekä maastossa kävellen. Järvisedimenttien näytteenotossa käytetään kumivenettä, joka kuljetetaan pysäköintipaikalta vesistön ääreen. Näytteenotosta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Lapiokuopat täytetään ja peitetään näytteenoton jälkeen.
Tuloksena mustaliuskeiden ympäristövaikutusten riskinhallintamalli
Etelä-Lapin, Kainuun ja Oulun seudun maankamarassa esiintyy luontaisesti mustaliuskeita sekä muita rikkiä ja raskasmetalleja sisältäviä kivi- ja maalajeja. Maankäytön, kuten metsäojitusten tai infrarakentamisen, seurauksena rikkipitoinen maa-aines voi joutua kosketuksiin hapen ja pintavesien kanssa. Tämä aiheuttaa happamoitumista sekä haitallisten metallien liukenemista ja kulkeutumista vesistöihin. Ilmastonmuutos lisää näitä riskejä Pohjois-Suomessa, sillä lämpeneminen, sadannan kasvu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen kiihdyttävät happamoitumista ja haitta-aineiden kulkeutumista.
Euroopan unionin aluekehitysrahaston osarahoittaman SOLMU-projektin tuloksena laaditaan kokonaisvaltainen riskinhallintamalli sekä kehitetään menetelmiä ja ohjeistusta maankäytön toimijoille ja suunnittelijoille mustaliuskeiden ja niiden ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja riskienhallintaan muuttuvassa ilmastossa.
Projekti toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. GTK vastaa projektin toteutuksesta.
Lisätietoja
Pauliina Liwata-Kenttälä, projektipäällikkö (tutkimusalue Misi)
Geologian tutkimuskeskus GTK
pauliina.liwata-kenttala@gtk.fi
Jaakko Auri, geologi (tutkimusalueet Jääli ja Isolehto, geofysiikan tutkimukset)
Geologian tutkimuskeskus GTK
jaakko.auri@gtk.fi
Jukka Räisänen, geologi (tutkimusalueet Jääli, Isolehto, Sanginjoki)
Geologian tutkimuskeskus GTK
jukka.raisanen@gtk.fi
Tuomas Junna, tutkija (tutkimusalue Sanginjoki, sedimenttitutkimukset)
Geologian tutkimuskeskus GTK
tuomas.junna@gtk.fi
Projektin esittely GTK:n verkkosivuilla:
Sopeutumiskeinoja mustaliuskealueiden maankäyttöön muuttuvassa ilmastossa (SOLMU)
