GTK tutkii kalliopohjavettä Mikkelin Kaituenmäessä ja Salosaaressa
Geologian tutkimuskeskus (GTK) suorittaa kalliopohjaveteen liittyviä tutkimuksia Mikkelin keskustan lähettyvillä kesän ja syksyn 2026 aikana. Tutkimuksilla selvitetään, voiko kaupungin vedenhankintaa kehittää kalliopohjavesiä hyödyntämällä. Tutkimukset keskittyvät Kaituenmäen ja Salosaaren alueille.
Geofysiikan maastotutkimukset käynnistyvät Kaituenmäen alueella 8.6. ja jatkuvat juhannukseen saakka. Tutkimuksia jatketaan elokuussa. Töiden aikana osa Urpolan ulkoilu- ja polkureiteistä voidaan joutua sulkemaan hetkellisesti.
Maastotutkimusten avulla pyritään paikantamaan potentiaalisia kallioporakaivojen sijoituspaikkoja. Mahdolliset kalliokaivojen poraukset suoritetaan syksyllä 2026.
Alueelle on laadittu alustava kallioperän ruhjetulkinta, jota tarkennetaan maastotutkimusten perusteella. Kallioperän rikkonaisuutta tutkitaan seismisillä luotauksilla. Mittausten aikana maastossa liikkuu 3–5 henkilön mittausryhmä.
Seismisessä luotauksessa maankamaraan tuotetaan täryaalto, jonka kulkuaikaa mitataan maahan kiinnitetyillä geofoneilla. Seismisten aaltojen etenemisnopeus maaperässä riippuu maalajista sekä sen tiiviydestä ja kosteuspitoisuudesta. Kallioperässä täryaallon nopeuteen vaikuttaa ensisijaisesti rikkonaisuus. Luotauksen tuloksena saadaan tietoa muun muassa maapeitteen paksuudesta ja kallion rikkonaisuudesta.
Lisäksi alueella tehdään muita geofysikaalisia tutkimuksia, kuten sähköisiä ja gravimetrisia luotauksia. Maastossa tehdään myös maatutkaluotauksia jalkaisin tai mönkijällä. Alueella liikkumisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia teitä ja uria. Tutkimukset toteutetaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asukkaille ja ympäristölle.
Tutkimuksilla vahvistetaan vedenhankinnan huoltovarmuutta
Tutkimukset ovat osa Euroopan unionin osarahoittamaa MIKAPO-projektia. GTK vastaa projektin toteutuksesta, ja mukana ovat myös Mikkelin kaupunki sekä Mikkelin Vesilaitos.
Projektin keskeinen tavoite on parantaa Mikkelin kantakaupungin vedenhankintaa ja huoltovarmuutta paikantamalla kalliopohjavettä keskustan läheisyydestä.
Kalliopohjavedet muodostuvat kallioperän ruhje- ja heikkousvyöhykkeisiin, joita esiintyy Suomessa yleisesti. Ruhjevyöhykkeet voivat olla jopa kymmeniä kilometrejä pitkiä. Runsastuottoisen porakaivon sijainti ruhjevyöhykkeessä on kuitenkin määritettävä muutamien metrien tarkkuudella Tämä edellyttää kattavia geologisia, hydrogeologisia ja geofysikaalisia tutkimuksia.
Lisätietoja ja yhteydenotot
Elina Lindsberg, projektipäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
elina.lindsberg@gtk.fi
Reijo Turkki, vesihuoltopäällikkö
Mikkelin Vesilaitos
reijo.turkki@mikkeli.fi
Sari Hämäläinen, kehitysinsinööri
Mikkelin kaupunki
sari.m.hamalainen@mikkeli.fi
Lisätietoa projektista GTK:n verkkosivuilla:
MIKAPO – Vedenhankinnan huoltovarmuuden kehittäminen muuttuvassa ilmastossa, Mikkelin kalliopohjavesipotentiaali
Uutinen projektin alkamisesta GTK:n verkkosivuilla:
Kalliopohjavesi voi täydentää Mikkelin vedenhankintaa tulevaisuudessa
