Koronapandemia asetti haasteita alkuun, mutta nyt NeAs-projektissa etsitään jälleen ratkaisuja juomaveden arseeniongelmiin Nepalissa

Suomen ulkoministeriön rahoittamassa Towards arsenic safe drinking water in Nepal (NeAs) -projektissa tavoitellaan arseenipitoisen juomaveden käytön vähentämistä Nepalissa. Projektissa vahvistetaan nepalilaisen kumppaniorganisaation (Department of Water Supply and Sanitation Management, DWSSM) kykyä tukea ja ohjeistaa vesialan toimijoita arseeniongelman ratkaisemisessa. Tavoitteena on edistää laajemmin koko Nepalin vesisektorin toimintaa lisäämällä tietämystä juomaveden arseeniongelmasta ja ongelman hallintakeinoista. Projektin toteuttavat yhteistyössä Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen Ympäristökeskus (SYKE).

NeAs-projektin tutkimusaluetta Nepalissa. Kuva: Philipp Schmidt-Thomé, Geologian tutkimuskeskus 2019.

Pohjaveden luontaisesti korkeat arseenipitoisuudet ovat globaali ongelma

Pohjaveden korkeat arseenipitoisuudet aiheuttavat ympäristöterveysongelmia monilla alueilla. Aasian maissa pohjaveden korkeat arseenipitoisuudet aiheuttavat terveysriskin arviolta 65 miljoonalle ihmiselle. Pitkäaikainen altistuminen suurille arseenipitoisuuksille juomavedessä ja ruoassa voi aiheuttaa muun muassa ihovaurioita ja syöpää. Turvallisen vesihuollon järjestäminen on keskeisin keino arseenialtistumisten ehkäisemisessä.

Pohjavedessä esiintyvä arseeni on Nepalissa pääosin geologista alkuperää. Arseenia esiintyy metallisena alkuaineena maankuoressa. Arseenia sisältävät muodostumat ovat aikojen saatossa kuluneet ja kulkeutuneet Himalajalta Nepalin alamaille (Terai), missä ne nyt näkyvät pohjaveden korkeina arseenipitoisuuksina. NeAs-projektin pilottialue sijaitsee Terain alueella, läntisessä Nawalparasissa (Provinssi 5). Kaivojen arseenipitoisuudet ylittävät tällä alueella yleisesti (yli 10 prosenttisesti) Nepalin kotitalousveden laadun raja-arvon 50 µg/l. WHO:n raja-arvo kotitalousveden arseenipitoisuudelle on 10 µg/l.

Tavoitteena kumppaniorganisaation osaamisen kasvattaminen

Ulkoministeriön myöntämällä Instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentti (IKI) -rahoituksella vahvistetaan kehitysmaiden valtiollisten laitosten osaamista. NeAs-projektin tavoitteena on vahvistaa kumppaniorganisaation kapasiteettia ja osaamista erityisesti neljällä osa-alueella:

  • pohjaveden arseeniin liittyvän tiedon hallinta ja tiedonjako eri toimijoiden välillä
  • pohjaveden arseeniin liittyvä käsitteellinen kuvaus sekä ohjeistukset ja suositukset vesisektorille
  • pohjaveden arseenipitoisuuksien selvittäminen
  • viestintä ja arseenitietoisuuden lisääminen sekä verkottuminen eri toimijoiden välillä.

Geologiset olosuhteet kytkeytyvät arseenipitoisuuksiin

Arseenin esiintyminen on vahvasti kytköksissä kohdealueen hydrogeologisiin olosuhteisiin. Kohdealueen geologia on hyvin vaihteleva sekä pienipiirteinen. Alueen geologisia kerrostumia on luonnehdittu osuvasti mosaiikkirakenteiseksi. Vedenottoon soveltuvat pohjavesiesiintymät sijaitsevat vaihtelevasti eri syvyyksillä ja arseenipitoista pohjavettä esiintyy vain osassa näistä kerrostumista.

Geologisten olosuhteiden merkitystä ei ole aiemmin täysin ymmärretty, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että kairausten aikana tehtyjä havaintotietoja ei ole säännönmukaisesti tallennettu ja kaivot on rakennettu tavalla, että niistä saatava vesimäärä on mahdollisimman iso. Vedenlaatukysymykset, etenkin arseenipitoisuudet, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Veden laadun arvioinnin kannalta tärkeän vesianalytiikan, erityisesti laboratoriotoiminnan, kehittäminen on yksi projektin keskeisiä tavoitteita.

Koronapandemia asetti haasteita projektin käynnistymiselle

Ulkoministeriön IKI-hankkeiden toteutus perustuu pitkälti kohdemaahan tehtäviin vierailuihin sekä kumppaniorganisaation asiantuntijoiden tutustumis- ja koulutusmatkoihin Suomeen. NeAs-projekti käynnistyi Covid-19 pandemian aikana, joten työtapoja jouduttiin miettimään uudelta pohjalta. Ensimmäiset kuukaudet projektia toteutettiin täysin etäyhteyksien avulla. Viimein huhtikuussa 2022 toteutui ensimmäinen matka Nepaliin. Kesäkuussa työt pääsivät käyntiin myös maastotutkimusten osalta, kun projektin kohdealueella toteutettiin ensimmäinen näytteenottokierros.

Vaikka projekti edistyi kohtalaisen hyvin etätyöskentelyn avulla, olivat molemmat matkat tärkeitä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. ”Ensimmäisellä matkalla keskityimme luomaan uudelleen suhteet kumppaniorganisaatioon. Luottamukselliset suhteet ovat tämäntyyppisen yhteistyön perusedellytys. Lisäksi kävimme neuvotteluja keskeisten sidosryhmien kanssa tiedon jakamisesta NeAs-projektin käyttöön”, kertoo asiakaspäällikkö Jussi Ahonen GTK:n Vesiratkaisut yksiköstä. Tiedon jakamisen haasteena on alhainen digitalisaation aste ‒ tiedon jakaminen vaatii Nepalissa ponnisteluja, vaikka halua yhteistyöhön onkin.

Vesinäytteenottoa kuumissa oloissa

Kesäkuinen näytteenottomatka kohdealueelle oli monella tapaa opettavainen kokemus. Viiden maastopäivän aikana koettiin hikisiä hetkiä Nepalin maaseudulla lämpötilan lähennellessä 40° C ja kosteusprosentin ollessa yli 60 %. Nepalilaiset kumppanit onnistuivat järjestämään mahdollisuuden näytteenottoon kymmenelle paikalliselle vesilaitokselle. Lisäksi näytteitä otettiin vesilaitosten läheisyydessä sijaitsevista matalammista talousvesikaivoista ja kastelukaivoista.

Näytteenoton ja kenttämittausten lisäksi tutustuttiin muun muassa kaivonporauksiin, vesinäytteenottoon ja vesilaitosten operatiiviseen toimintaan. Paikallisten käytäntöjen tuntemus on tärkeää, jotta suomalaiset kumppanit voivat paremmin suhteuttaa omia työtapojaan projektin tavoitteiden edistämiseen. Samalla tulee opittua uusia asioita.

Näytteenottomatkalla käytettiin paljon aikaa myös paikallisten toimijoiden ja asukkaiden haastatteluihin. ”Oli ilahduttavaa huomata, kuinka paljon toimintamme kiinnosti paikallisia. Jopa lasten pallopelit jäivät kesken, kun saavuimme paikalle”, kertoo projektipäällikkö Anu Eskelinen GTK:lta.

GTK:n tutkijat paikallisten nepalilaisten lasten ympäröimänä kaupungin kadulla.
Näytteenottomatka herätti suurta kiinnostusta paikallisissa. Kuva: Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus 2022.

Seuraava matka suuntautuu Suomeen

Projektin seuraava etappi on kumppaniorganisaation matka Suomeen, suunnitelmien mukaan alkusyksystä. Matkan aikana on tarkoitus esitellä suomalaisia käytäntöjä erityisesti laboratoriotoiminnan, vedenkäsittelyn ja tiedonhallinnan osalta. Matkan yhteydessä tarjotaan myös muille suomalaisille toimijoille mahdollisuus esitellä teknisiä ratkaisuja esimerkiksi arseenin kenttäanalytiikkaan ja puhdistusteknologioihin liittyen.

 

Lisätietoa

Jussi Ahonen, hydrogeologi, Vesiratkaisut yksikkö, jussi.ahonen@gtk.fi
Anu Eskelinen, projektipäällikkö, Vesiratkaisut yksikkö, anu.eskelinen@gtk.fi