Yhteisprojektissa selvitetään Krasny Borin vaarallisten jätteiden kaatopaikan ympäristövaikutuksia

EnviTox-projektissa kehitetään työkaluja ja suosituksia tukemaan hyvää ympäristön tilaa, riskienhallintaa ja kestävää kehitystä Krasny Borin vaarallisten jätteiden kaatopaikkaa ympäröivällä alueella. Tarkoituksena on tuottaa tietoa ja jakaa hyviä käytäntöjä päätöksentekijöille ja maankäytön suunnitteluun.

Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat tutustumassa Krasny Borin vaarallisten jätteiden kaatopaikan riskinhallintatoimenpiteisiin yhdessä EnviTox-projektin yhteistyökumppaneiden kanssa elokuussa 2019. Kuva: © Vuokko Malk, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 2019.

Krasny Borin vaarallisten jätteiden kaatopaikka sijaitsee Venäjällä Leningradin alueella, noin 30 kilometrin päässä Pietarista. Kaatopaikka avattiin vuonna 1969, ja alueelle on arviolta viety 1,5 miljoonaa tonnia erilaista teollisuusjätettä ennen kaatopaikan sulkemista vuonna 2014. Kaatopaikka on perustettu lähes 100 metriä paksun kambrikautisen savikerrostuman päälle, johon on kaivettu noin 70 erikokoista jäteallasta nestemäisen jätemateriaalin vastaanottamiseksi.

Jätealtaiden syvyys vaihtelee vain muutamasta metristä jopa 24 metriin. Altaat on nykyään pääosin peitetty, eikä jätettä tuoda alueelle enää lisää. Osa altaista ehti kuitenkin täyttyä ennen alueen sulkemista niin, että allasvedet ovat päässeet ajoittain tulvimaan runsaiden sateiden ja sulamisvesien vuoksi. Lisäksi alueella on tapahtunut patoaltaiden murtumisia, minkä seurauksena jätettä on päässyt vuotamaan kerääjäojiin ja mahdollisesti alueen lähiympäristöön. Aikanaan alueella on ollut myös jätteenpolttoa.

Alue sijaitsee Neva-joen valuma-alueella, ja mahdollisten ylivuotojen ja muiden ympäristöä pilaavien toimintojen pelätään uhkaavaan Pietarin kaupungin vesihuoltoa, joka on riippuvainen Neva-joesta otettavasta vedestä. – Jaana Jarva, GTK

”Krasny Bor on Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission, HELCOM:n luokittelema Hot Spot -alue. Alue sijaitsee Neva-joen valuma-alueella, ja mahdollisten ylivuotojen ja muiden ympäristöä pilaavien toimintojen pelätään uhkaavaan Pietarin kaupungin vesihuoltoa, joka on riippuvainen Neva-joesta otettavasta vedestä. Vaarallisten jätteiden kaatopaikan lisäksi Krasny Borin alueella on paljon erilaista teollisuutta ja kaksi epävirallista jätealuetta”, taustoittaa Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johtava asiantuntija Jaana Jarva.

Tavoitteena rajat ylittävä yhteistyö

‘Environmental impacts of the Krasny Bor toxic waste landfill’ (EnviTox) -projektin tavoitteena on selvittää Krasny Borin vaarallisten jätteiden kaatopaikan lähialueen ympäristön tilaa. Tutkimusten pohjalta tehdään riskinarviointi mahdollisista ympäristövaikutuksista ja annetaan suosituksia lähialueen ympäristön seuranta- ja kunnostamistarpeista sekä soveltuvista kunnostusmenetelmistä. Projektissa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ympäristön tilan selvittämiseen ja seurantaan käytetyistä tutkimusmenetelmistä Suomessa ja Venäjällä.

Projektissa keskitytään Krasny Borin lähialueen ympäristön tilaan. Tutkimusalue on kooltaan 65 km2 ja se rajautuu ympärillä virtaaviin Tosna- ja Izhora-jokiin. Ympäristön tilan selvittämiseksi alueelta on otettu maaperä-, sedimentti-, pohjavesi- ja pintavesinäytteitä. Näytteistä on analysoitu laaja valikoima erilaisia haitta-aineita, joita aiempien selvitysten mukaan kaatopaikalle tuodut jätteet ovat sisältäneet.

Projekti käynnistyi alue- ja näytteenottotutkimuksilla

Ensimmäisessä näytteenottovaiheessa vuonna 2019 pyrittiin saamaan kokonaiskuva tutkimusalueesta sekä haitta-aineiden esiintymisestä ja pitoisuuksista. Näytteenoton yhteydessä tehtiin havaintoja muun muassa alueen geologiasta ja maankäytöstä. Näitä hyödynnettiin analyysitulosten tulkinnassa sekä seuraavan, kohdennetun näytteenoton suunnittelussa. Suomalaiset yhteistyökumppanit olivat mukana, kun ensimmäinen näytteenottokierros käynnistettiin. Näin päästiin kertaamaan sovitut näytteenottomenetelmät ja tekemään tarvittavat muutokset valittuihin menetelmiin.

”Toisella näytteenottokierroksella vuonna 2020 keskityttiin mahdollisiksi riskeiksi tunnistettuihin alueisiin, joista pyrittiin saamaan tarkempaa tietoa. Valitettavasti COVID-19 pandemian vuoksi suomalaiset yhteistyökumppanit eivät päässeet enää mukaan toiselle kierrokselle, ja myös näytteenottosuunnitelmat tehtiin online-kokouksissa. Toisen näytteenottokierroksen tulosten tulkinta on vielä kesken, mutta niiden perusteella on jo suunniteltu täydentävää näytteenottokierrosta kuluvalle kesälle ympäristön tilan selvittämiseksi ja riskinarvioinnin tueksi”, kertoo geologi Tarja Hatakka GTK:lta.

EnviTox-projektia rahoitetaan Kaakkois-Suomi – Venäjä (ENI CBC 2014-2020) yhteistyöohjelmasta, jolla tuetaan rajat ylittävää projektitoimintaa Euroopan Unionin sekä Suomen ja Venäjän valtioiden rahoituksella. Projektia koordinoi Pietarin kaupungin ympäristökomitean alaisuudessa toimiva SC Mineral. Muut projektin venäläiset yhteistyökumppanit ovat Venäjän tiedeakatemian Limnologian instituutti ja Prekambrisen geologian ja geokronologian instituutti. Suomesta on GTK:n lisäksi mukana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Projekti päättyy helmikuussa 2022.

Lisätietoa

EnviTox-projektin verkkosivut
GTK Open File Work Report 62/2019: EnviTox – Guidelines for Sampling, Analysis and Quality Assurance