Tietoa pinnan alta ‒ geotieteet Itämeren hyväksi
Kesä 2025 GTK:ssa – korkeakouluharjoittelijoiden tunnelmia toimistoilta ja maastosta
Miten malminetsintä vaikuttaa ympäristöön? Tutkimustiedon puute vaikeuttaa vaikutusten arviointia
Geologian tutkimuskeskus mittaa kaksi heijastusseismistä linjaa Koillismaalla
GTK tekee ympäristögeokemiallista näytteenottoa Soklin ja Kitisen sekä Siiaavan alueilla

Näytteenotto on osa GTK:n Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa Malminetsinnän ympäristövaikutukset (METYV) -projektia, jossa yhteistyöpartnerina toimii Suomen ympäristökeskus, SYKE. Projekti selvittää kairausten ympäristövaikutuksia. Erityisiä kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia, ovat mm. kairausten pohjavesivaikutukset, kairauskemikaalien ympäristövaikutukset sekä vaikutukset biodiversiteettiin maa- ja vesiympäristöissä. Projekti alkoi vuoden 2025 alusta ja jatkuu vuoden 2027 loppuun.
Lisätietoja
Lisätietoa malminetsinnän ympäristövaikutukset -projektista
Geologian tutkimuskeskus
Salla Valpola, geologi
029 503 5232, salla.valpola@gtk.fi
Olli Sallasmaa, geologi
029 503 2255, olli.sallasmaa@gtk.fi
Antti Pasanen, erikoisasiantuntija
029 503 3630, antti.pasanen@gtk.fi
Suomella on vahva rooli EU:n akkumineraalien – erityisesti nikkelin ja koboltin – arvoketjussa

Raportti “ Finnish Battery Minerals for the Green Transition in the Context of Global Value Chains and Markets” kokoaa yhteen tutkimusprojektin tulokset, jossa arvioidaan Suomen potentiaalia akkumineraalien tuotannossa sekä tarkastellaan laajasti kansainvälistä arvoketjua.
Suomen tunnettujen esiintymien potentiaali arvioitiin niin kansallisen kuin EU:n akkuarvoketjun näkökulmasta. Akkukemikaalien tuotantoa ollaan Suomessa parhaillaan rakentamassa osin jo olemassa olevan arvoketjun alkupään (louhinta, rikastus ja jalostus) ympärille.
Akkuarvoketju kattaa kaikki akun elinkaaren vaiheet: raaka-aineiden hankinnasta ja valmistuksesta aina käyttöön ja kierrätykseen. Tyypillisiä akuissa käytettäviä mineraaleja ja metalleja ovat kupari, koboltti, litium, mangaani, luonnongrafiitti, nikkeli ja vanadiini.
Arvoketjun alkupään tuotannosta 70 % tulee Kiinasta
Kasvava akku- ja sähköajoneuvokysyntä muuttaa tällä hetkellä voimakkaasti akkumarkkinaa. Akkumineraalien merkitys kasvaa nopeasti, ja niistä on tullut keskeinen osa geopoliittista keskustelua erityisesti läntisessä maailmassa.
”Kun puhumme kriittisistä raaka-aineista, on tärkeää ymmärtää, että vaikka puhumme valtioiden, instituutioiden tai alueiden kuten EU:n, tarpeista, toimijoina ovat käytännössä yritykset”, sanoo GTK:n erikoistutkija Patrick Friedrichs.
Kiinan osuus arvoketjun alkupään (louhinta, rikastus ja jalostus) tuotannosta on jopa 70 % kaikista mineraaleista ja metalleista. Siitä huolimatta kriittiset raaka-aineet kaikille kolmelle avaintoimijalle (EU, Yhdysvallat ja Kiina) ovat alumiini, antimoni, koboltti, kupari, fluoriitti, grafiitti, litium, nikkeli, harvinaiset maametallit ja volframi – eli vähintään viisi seitsemästä akun valmistuksessa tarvittavasta mineraalista.
Monia näistä mineraaleista esiintyy myös Suomessa. Tämä antaa maalle hyvät edellytykset kehittää akkumineraalien tuotantoa sekä niiden jalostamista ja tuotteistamista. Nikkeliä, kuparia, kobolttia ja platinaryhmän metalleja tuotetaan ja jalostetaan jo Suomessa, ja uusia kaivoshankkeita on kehitteillä tuotannon lisäämiseksi. Litiumia ei Suomessa vielä tuoteta, vaikka tunnettuja litiumesiintymiä on useita.
Lisätietoa
Raportti: Finnish Battery Minerals for the Green Transition in the Context of Global Value Chains and Markets
Patrick Friedrichs, Bo Långbacka, Martina Bertelli ja Mari Kivinen
Patrick Friedrichs, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus
patrick.friedrichs@gtk.fi