Siirry sisältöön
GTK Logo
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Blogit
    • Asiakastarinat
    • Tapahtumat
    • Tilaa uutiskirje
  • Palvelut
    • Energia
    • Kaivannaisala
    • Vesi ja ympäristö
    • Väylät ja rakentaminen
    • GTK Mintec
    • Aineistot ja verkkopalvelut - geo.fi
  • Tutkimus
    • Tutkimusalueet
    • Tutkimusprojektit
    • Tutkimusinfrastruktuuri ja -menetelmät
    • Julkaisut
  • GTK
    • Strategia 2024-2027
    • Kulttuuri ja arvot
    • Vastuullisuus
    • Ura GTK:ssa
    • Organisaatio ja johto
    • Kansainvälinen toiminta
    • Suunnittelu, seuranta ja talous
  • Yhteystiedot
    • Toimipisteet
    • Johto- ja vastuuhenkilöt
    • Asiantuntijahaku
    • Laskutustiedot
  • SUOMEKSI
  • IN ENGLISH
  • PÅ SVENSKA
Etusivu  ⟩  Privacy Policy

Suomella on vahva rooli EU:n akkumineraalien – erityisesti nikkelin ja koboltin – arvoketjussa

Digitaalinen ketju, jossa on verkkomaisia yhteyksiä ja valopisteitä tummalla taustalla.
Kuva: Adobe Stock. AI:n luoma

Raportti “ Finnish Battery Minerals for the Green Transition in the Context of Global Value Chains and Markets” kokoaa yhteen tutkimusprojektin tulokset, jossa arvioidaan Suomen potentiaalia akkumineraalien tuotannossa sekä tarkastellaan laajasti kansainvälistä arvoketjua.

Suomen tunnettujen esiintymien potentiaali arvioitiin niin kansallisen kuin EU:n akkuarvoketjun näkökulmasta. Akkukemikaalien tuotantoa ollaan Suomessa parhaillaan rakentamassa osin jo olemassa olevan arvoketjun alkupään (louhinta, rikastus ja jalostus) ympärille.

Akkuarvoketju kattaa kaikki akun elinkaaren vaiheet: raaka-aineiden hankinnasta ja valmistuksesta aina käyttöön ja kierrätykseen. Tyypillisiä akuissa käytettäviä mineraaleja ja metalleja ovat kupari, koboltti, litium, mangaani, luonnongrafiitti, nikkeli ja vanadiini.

Arvoketjun alkupään tuotannosta 70 % tulee Kiinasta

Kasvava akku- ja sähköajoneuvokysyntä muuttaa tällä hetkellä voimakkaasti akkumarkkinaa. Akkumineraalien merkitys kasvaa nopeasti, ja niistä on tullut keskeinen osa geopoliittista keskustelua erityisesti läntisessä maailmassa.

”Kun puhumme kriittisistä raaka-aineista, on tärkeää ymmärtää, että vaikka puhumme valtioiden, instituutioiden tai alueiden kuten EU:hun, tarpeista, toimijoina ovat käytännössä yritykset”, sanoo GTK:n erikoistutkija Patrick Friedrichs.

Kiinan osuus arvoketjun alkupään (louhinta, rikastus ja jalostus) tuotannosta on jopa 70 % kaikista mineraaleista ja metalleista. Siitä huolimatta kriittiset raaka-aineet kaikille kolmelle avaintoimijalle (EU, Yhdysvallat ja Kiina) ovat alumiini, antimoni, koboltti, kupari, fluoriitti, grafiitti, litium, nikkeli, harvinaiset maametallit ja volframi – eli vähintään viisi seitsemästä akun valmistuksessa tarvittavasta mineraalista.

Monia näistä mineraaleista esiintyy myös Suomessa. Tämä antaa maalle hyvät edellytykset kehittää akkumineraalien tuotantoa sekä niiden jalostamista ja tuotteistamista. Nikkeliä, kuparia, kobolttia ja platinaryhmän metalleja tuotetaan ja jalostetaan jo Suomessa, ja uusia kaivoshankkeita on kehitteillä tuotannon lisäämiseksi. Litiumia ei Suomessa vielä tuoteta, vaikka tunnettuja litiumesiintymiä on useita.

Lisätietoa

Raportti: Finnish Battery Minerals for the Green Transition in the Context of Global Value Chains and Markets
Patrick Friedrichs, Bo Långbacka, Martina Bertelli ja Mari Kivinen

Patrick Friedrichs, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus
patrick.friedrichs@gtk.fi

 

Termit tutuksi: Mitä ovat mineraalivarannot, malmivarat, esiintymä ja mineraalipotentiaali?

Kaivosten rikastushiekan geostatistinen mallinnus ja näytteenottomenetelmät -oivalluksia Otanmäen rikastushiekka-alueelta

Geotermisen energian tutkimus loikkaa eteenpäin ‒ Oulun Linnanmaalle kaksi uutta keskisyvää lämpökaivoa

Tags: energia ja rakentamisen ratkaisut, energiasiirtymä, geoenergia, geoterminen energia

Geologian tutkimuskeskus kartoittaa turvemaakohdetta Simossa kesällä 2025

Tags: energia, energiasiirtymä, geoympäristö, ympäristö, ympäristöratkaisut

Kesä 2025 GTK:ssa – korkeakouluharjoittelijoiden tunnelmia toimistoilta ja maastosta

Geologian tutkimuskeskus ei jatka tutkimuksia Enontekiön Lätäsenon alueella

Tukes myönsi vuonna 2016 GTK:lle kaivoslain mukaisen malminetsintäluvan (ML2014:0029 Lätäs 1) alueelle, ja se sai lainvoiman KHO:n päätöksen myötä vuonna 2021. GTK:n tarkoituksena oli saattaa loppuun tutkimukset, jotka liittyvät alueen geologisten rakenteiden ja kivien kerrosjärjestyksen selvittämiseen sekä yleisesti alueen mineraalipotentiaalin arviointiin.

GTK ei ole tehnyt tutkimuksia Lätäs 1- malminetsintäalueella vuoden 2013 jälkeen. Valitusprosessien vuoksi työt ovat olleet keskeytyneinä. GTK:n tutkimustoiminta on suunnattu tänä aikana uusille alueille, ja tulevina vuosina mineraalipotentiaalin tutkimukset keskittyvät EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaisen kansallisen etsintäohjelman toteuttamiseen. GTK ei ole hakenut 20.6.2025 päättyvälle malminetsintäluvalle jatkoa.

GTK:n lakisääteisenä perustehtävänä on tutkia maa- ja kallioperää ja arvioida mineraalipotentiaalia koko Suomessa.

Lisätietoa

KHO:n linjaus: Geologian tutkimuskeskus sai TUKES:n myöntämän malminetsintäluvan sen lakisääteisten perustutkimusten loppuunsaattamiseksi Enontekiön Lätäs 1 -alueella

Hannu Lahtinen, johtaja, Raaka-aineiden saatavuus
hannu.lahtinen@gtk.fi, 029 503 5260

Soiden ennallistaminen yksityismailla vaatii kannustavia ohjauskeinoja ja paikallistasolla toimimista

Tags: geoympäristö, ympäristö, ympäristöratkaisut

Uusi verkkopalvelu auttaa varmistamaan geoenergian kestävän ja tasapuolisen käytön Helsingissä

Tags: energia, energia ja rakentamisen ratkaisut, energiasiirtymä, geoenergia, tietoratkaisut

17 korkeakouluharjoittelijaa aloitti kesänsä GTK:ssa

  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 57
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Palvelut
  • Tutkimus
  • Tämä on GTK
  • Asiantuntijat
  • Ura GTK:ssa
  • Medialle
  • Yhteystiedot

Geologian tutkimuskeskus tuottaa puolueetonta tutkimustietoa ja palveluita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos.

Geologian tutkimuskeskus

Vuorimiehentie 5, PL 96, 02151, Espoo
Puhelin (vaihde): 029 503 0000
GTK:n toimipisteet ›

Ota yhteyttä › Tilaa uutiskirje ›
  • Facebook
  • X
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Instagram
  • Tietosuoja
  • Saavutettavuusseloste
  • Tietoa sivustosta
  • Evästeet