Maailman suurimpiin kuuluvassa GTK:n geologisessa näytearkistossa on noin 4 miljoonaa metriä kairasydämiä ja miljoonia muita näytteitä

Varastohalli, jossa on pinoja puisia laatikoita.

Geologinen näytearkisto on toiminut Lopella vuodesta 1974. Sinne on varastoitu tietoa Suomen maankamarasta myös tätä aiemmalta ajalta.

Yksi osa näytearkistoa on kairasydänarkisto, joka kaivoslain mukaisesti vastaanottaa malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa syntyvät edustavat kairasydämet. Arkisto vastaanottaa myös kalliorakentamisessa kairattuja sydämiä. Vuosikymmenten aikana arkistoon on kertynyt noin 4 miljoonaa metriä kairasydännäytteitä.

“Kairasydämissä säilyvä tieto on tärkeässä asemassa myös tulevaisuudessa. Jokin aiemmin merkityksetön alkuaine voi muuttua myöhemmin tärkeäksi. Näin on käynyt aiemmin esimerkiksi koboltille. Lisäksi kehittyvien tutkimusmenetelmien avulla saadaan kairasydämistä uutta tietoa. Osa sydämistä on myös hyperspektriskannattu digitaaliseen muotoon”, kertoo ryhmäpäällikkö Mikko Savolainen GTK:sta.

Kairasydänarkisto palvelee erityisesti kaivosteollisuutta ja kalliorakentamista. Suomessa toimivat malminetsintäyhtiöt käyttävät arkiston palveluita alkuvaiheen tiedonhankinnassa. Näytteiden avulla voidaan myös selvittää, soveltuuko tietyn alueen kallioperä rakentamiseen. Lisäksi arkiston palveluita käyttävät tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijat.

Kairasydänten avulla on pystytty ratkaisemaan myös menneisyyden mysteerejä. Näin kävi arvostetussa Nature Communications -tiedejulkaisussa julkaistussa tutkimuksessa. Tutkimus vahvisti, että asteroiditörmäys mahdollisti elämälle suotuisat olosuhteet Lappajärven meteoriittikraatterissa [linkki: https://www.gtk.fi/ajankohtaista/tutkimus-vahvistaa-asteroiditormays-mahdollisti-elamalle-suotuisat-olosuhteet-lappajarven-meteoriittikraatterissa/ ]. Näytteitä otettiin alueelta kairatuista sydämistä, jotka ovat GTK:n näytearkistossa.

Kairasydämien lisäksi Lopen arkistosta löytyy moreenigeokemiallisia näytteitä, turvearkisto, kansannäytearkisto, järvisedimenttinäytteitä sekä kivilajien ja mineraalien museokokoelma. Ohuthienäytteet GTK varastoi Kuopiossa.

Tiedot kairasydänarkistossa olevista kairauksista sekä niiden sijainneista löytyvät englanninkielisestä Mineral Deposits and Exploration -karttapalvelusta. Karttapalvelussa voi tarkastella päällekkäin monia malminetsinnässä tarpeellisia tietoaineistoja, sekä GTK:lta että muilta tiedontuottajilta. Tietoa löytyy myös Valtakunnallinen kairasydänarkisto-tietotuotteesta Hakku-palvelussa.

Infografiikka, jossa esitetään GTK:n geologisen näytearkiston koko: noin 4 miljoonaa metriä kairasydämiä, 164 000 ohuthienäytettä, noin 4000 museokivinäytettä, 4,6 miljoonaa geokemiallista näytettä ja 155 000 turvenäytettä.

Lisätiedot

Lisätietoa geologisesta näytearkistosta ja tutkimuspalveluista

Mikko Savolainen, ryhmäpäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
Puh. 029 503 0694
mikko.savolainen@gtk.fi

 

Pohjavesiprojektit käynnistyvät Keski-Aasiassa 

Puro virtaa kivien ja mudan keskellä.
Kuvassa pohjavesi on noussut rakennustyömaalle Kazakstanissa. Kuva: Adobe Stock.

Näitä maita uhkaavat ilmaston lämpenemisen ja ääriolosuhteiden myötä yleistyvät luonnonkatastrofit kuten tulvat, maanvyörymät ja ajoittainen vesipula. Muutokset sademäärissä, pidemmät kuivat kaudet ja lisääntynyt haihdunta lämpötilan noustessa vaikuttavat kaikki pohjaveden määrään ja laatuun. Pohjavesiä rasittavat väestönkasvu ja kaupungistuminen sekä lisääntynyt pilaantumisalttius ja suolaantuminen. Kirgisian ja Tadzhikistanin välillä on ollut viime aikoina aseellisia yhteenottoja vesikiistojen takia.

GTK on mukana kahdessa Keski-Aasian vesiprojekteissa, joihin osallistuu kaikki viisi Keski-Aasian maata. Projektien edunsaajia ovat näiden maiden vesiasioihin kuuluvat ministeriöt ja laitokset sekä alueilla toimivat pohjavesikumppanit ja -organisaatiot.

GTK osallistuu

  • EU:n rahoittamaan GIZ (Deutsche Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeit (GIZ) GmbH:n vetämään Keski-Aasian vesi-, energia- ja ilmastonmuutosprojektiin, jossa GTK on partnerina. GTK:n tehtävät keskittyvät kouluttamiseen ja kapasiteetin vahvistamiseen pohjaveden seurantaan liittyvissä asioissa. GTK:n ja GIZ:n välinen sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa ja hankeen toteutus alkaa syyskuussa. Projekti toteutetaan vuosina 2025–2028.
  • Swiss Development Cooperation (SDC) rahoittama ja CoWaterin koordinoima vesiprojekti. Tässäkin projektissa GTK:n tehtävät liittyvät pohjaveden seurantaan ja mallinnukseen. GTK:n ja CoWaterin välinen sopimus allekirjoitettiin heinäkuussa ja toteutus alkanee marraskuussa.

Lisätietoa

GIZ-projekti

Mirjam Orvomaa, erikoisasiantuntija (projektipäällikkö)
Puh. 029 503 0115
mirjam.orvomaa@gtk.fi

Jaana Lohva, erikoisasiantuntija
Puh. 029 503 2309
jaana.lohva@gtk.fi

SDC-projekti

Jussi Ahonen, asiakkuuspäällikkö (projektipäällikkö)
Puh. 029 503 2146
jussi.ahonen@gtk.fi