Aurinkovoiman ja vettämisen yhdistäminen entisillä turvemailla voi tuoda todellisia ilmastohyötyjä
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) uusi tutkimus osoittaa, että aurinkovoiman ja turvemaiden vettämisen yhdistäminen entisillä turvetuotantoalueilla on monin paikoin toteuttamiskelpoista ja voi vähentää huomattavasti maankäytön ilmastovaikutuksia. Paikallisten ja alueellisten tarkastelujen perusteella vettäminen alentaa turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä selvästi verrattuna kuivana pidettyihin aurinkovoimakohteisiin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin aurinkoenergian tuotannon mahdollisuuksia vetetyillä turvemailla sekä yksittäisen pilottikohteen että maakuntakohtaisen analyysin kautta.
”Tulokset osoittavat, että aurinkovoiman ja vettämisen yhdistämällä turvetuotannosta vapautuneita alueita voidaan hyödyntää uusiutuvan energian tuotannossa ja samalla pienentää maankäytön ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Tämä on tärkeä viesti alueille, joilla turvemaita on paljon”, kertoo tutkimuksesta vastannut erikoistutkija Lauri Ikkala GTK:lta.
Tutkimus tehtiin osana Euroopan unionin rahoittamaa REPower-CEST-hanketta, jonka tavoitteena on edistää Suomen siirtymää kestävään energiajärjestelmään.
Pilottikohde osoitti vettämisen ilmastovaikutuksen merkityksen
Paikallisena tutkimuskohteena tarkasteltiin Ruonasuota Simon kunnassa. Entisellä turvetuotantoalueella selvitettiin turvekerroksen paksuus, pohjamaalaji, veden virtausreitit ja vettämisen mahdollisuuksia.
Tulosten perusteella turvekerroksen paksuus kohteella oli pääasiassa alle 1,5 metriä ja pohjamaa soveltui paaluperustuksille, eli tavanomaisimmalle aurinkopaneelien perustamistavalle. Maanpinnan korkeussuhteet ja valuma-alueen laajuus puolestaan luovat hyvät edellytykset vettämiselle padottamalla.
Ruonasuolla yli puolet alueen hiilivarastosta tunnistettiin sellaiseksi, joka olisi mahdollista vettää patoamalla. Vettämällä voitaisiin lähes puolittaa pilottikohteen maaperäpäästöt, sillä kuivaksi jätetyn turpeen hajoamisen seurauksena hiiltä vapautuu ilmakehään.
Ilmastovaikutusten laskennassa hyödynnettiin GTK:n kokoamia päästötietoja ja laskentamenetelmää turvetuotantoalueiden eri jatkokäyttövaihtoehdoille, jotka on vastikään julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa.
Maakunnallinen tarkastelu: laaja potentiaali Keski-Pohjanmaalla
Pilottikohteen paikallisten tulosten yleistämiseksi tutkimuksessa toteutettiin alueellinen paikkatietoanalyysi Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Keski-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden suonpohjien ominaisuuksia ja vettämisen mahdollisuuksia on koottu ja päivitetty äskettäin päättyneessä Turvetuotantoalueet kestävään käyttöön (TURKE) -projektissa.
Uusi tarkastelu kohdennettiin aurinkovoimalle sopiviin suonpohjiin. Tarkastelussa käytiin läpi yli 3 000 hehtaaria entisiä ja nykyisiä turvetuotantoalueita, joilta oli saatavilla riittävät tiedot turvepaksuudesta, pohjamaalajista ja pinnankorkeuksista.
Tulosten perusteella noin puolet Keski-Pohjanmaan tarkastellusta turvetuotantoalasta soveltuisi turvepaksuuden ja pohjamaalajin perusteella paaluperustettaville aurinkovoimaloille. Näistä alueista jopa 90 prosenttia arvioitiin vettämiskelpoisiksi siten, että osa alueen hiilivarastoista säilyisi märissä olosuhteissa.
Alueellisen mittakaavan tulokset olivat siis ilmastovaikutuksiltaan samansuuntaisia kuin pilottikohteella.
Vettäminen vaatii kohdekohtaista suunnittelua
Entisille turvetuotantoalueille on suunnitteilla aurinkovoimaa, mutta toistaiseksi eniten kokemusta on kuivilta turvemailta. Aurinkovoimarakentamisen ja turpeen vettämisen voisi monella kohteella yhdistää ja saavuttaa siten ilmastohyötyjä. Tämä kuitenkin vaatii tarkkaa kohdekohtaista suunnittelua.
Erityisesti happamien sulfaattimaiden riskit, vedenlaatuvaikutukset ja rakentamisvaiheen erityispiirteet on huomioitava jo varhaisessa vaiheessa.
”Aurinkovoiman ja vettämisen yhdistäminen ei ole valmis ratkaisu, vaan vaatii aina tapauskohtaista geologista ja hydrologista tietoa. GTK:n rooli on tuottaa pohjatietoa ja tukea kestävän ratkaisun löytämistä”, Ikkala toteaa.
Lisätietoja
Lauri Ikkala, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus GTK
lauri.ikkala@gtk.fi
Tutkimusraportti on katsottavissa ja ladattavissa GTK:n Hakku-aineistopalvelussa:
Aurinkoenergiaa vetetyille turvemaille – Paikallisia ja alueellisia tarkasteluja REPower CEST hankkeessa
Vertaisarvioitu artikkeli eri jatkokäyttömuotojen ilmastovaikutuksista:
Peat cutaway properties define after-use options and capacity for climate regulation.
Maanavilja, L., Allonen, O., Aro, L., Sutinen, H., Vähäkuopus, T. & Laine, A. M. 2026. Environmental Management. Verkkojulkaisu ennen painettua numeroa.
Tutkimusraportti Keski-Pohjanmaan suonpohjien tarkastelusta on ladattavissa GTK:n Hakku-aineistopalvelussa:
Keski-Pohjanmaan turvesoiden hiilivarasto ja eri jatkokäyttömuotojen potentiaalit – Turvetuotantoalueet kestävään käyttöön (TURKE) -hankkeen raportti.
Euroopan unionin rahoittama REPower-CEST-hanke tukee puhtaan energiajärjestelmän siirtymää tuottamalla tietoa uusiutuvan energian ympäristövaikutuksista sekä keinoista vähentää maankäytön ilmastovaikutuksia erityisesti turvemaavaltaisilla alueilla. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilla, siirry Suomen ympäristökeskuksen verkkopalveluun
