Eurooppalainen tutkimusyhteistyö loi edellytyksiä pilaantuneen maaperän hallintaan

Arvioiden mukaan 60–70 % Euroopan unionin jäsenvaltioiden maaperästä on enemmän tai vähemmän muuttunut ihmisen toiminnan seurauksena. Maaperän terveyden vaaliminen edellyttää kattavaa tietoa maaperän tilasta sekä työkaluja pilaantuneiden maa-alueiden hallintaan ja maankäyttöön.

“ISLANDR-projektin tulokset on koottu verkkopohjaiseen tiekarttaan, joka nivoo yhteen pilaantuneiden maa-alueiden hallinnan vaiheet ja niitä tukevat työkalut. Tiekartassa esitetään tavanomainen järjestys pilaantuneen maa-alueen käsittelyn vaiheista tunnistamisesta maankäytön ja kunnostusmenetelmän valintaan sekä näiden toteutukseen, ylläpitoon ja seurantaan”, kertoo projektin tieteellinen koordinaattori Timo Tarvainen GTK:lta.

Tiekartta sisältää kolme polkua. Yksityiskohtaisin kuvaus koskee yksittäisiä pilaantuneita maa-alueita. Toinen polku käsittelee usean pilaantuneen kohteen muodostamaa kokonaisuutta ja kolmas hajakuormituksen aiheuttamaa maaperän pilaantumista. Polkujen eri vaiheisiin liittyvät työkalut auttavat käyttäjää suunnittelun eri vaiheissa ja helpottavat kestävien ratkaisujen valintaa.

Metadataluettelo ja nousevat haitta-aineet

Yksi ISLANDR-projektin keskeisistä tuloksista on EU:n jäsenmaat kattava metadataluettelo. Se tarjoaa ensimmäistä kertaa Euroopan laajuisen kokonaiskuvan maaperän pilaantumiseen liittyvistä paikkatietotuotteista ja tiedonhallinnasta jäsenmaissa. Tietopohja ja käytännöt vaihtelevat merkittävästi jäsenmaiden välillä. Metadataluettelo toimii jatkossa tietolähteenä maaperän seurantajärjestelmien kehittämisessä ja tiedon hyödyntämisessä.

Ranskan geologian tutkimuskeskus (BRGM) toteutti projektissa nousevien haitta-aineiden (Contaminants of Emerging Concern, CEC) priorisoinnin. Pilaantuneella maa-alueella haitta-aineita esiintyy pitoisuuksina, jotka voivat olla haitallisia pohjavedelle, ympäristölle ja maaperän toiminnalle. Yleisesti tiedossa olevat haitta-aineet osataan huomioida hyvin. On kuitenkin paljon potentiaalisia haitta-aineita, joita tulisi seurata ja joiden vaikutuksia maaperään pitäisi selvittää. Tutkimuksessa arvioitiin haitta-aineita niiden potentiaalisen merkittävyyden mukaan ja selvitettiin, mitä niistä tulisi seurata systemaattisesti maaperänseurantaohjelmassa.

Eurooppalaista yhteistyötä ja kokemuksia kohdealueilta

Projektissa tehtiin tiivistä yhteistyötä niin sidosryhmien kuin Horisontti Eurooppa -rahoitusohjelman Mission Soil -projektien kanssa. Yhteistyötä oli myös European Soil Observatoryn (EUSO) kanssa, joka on pääasiallinen eurooppalaisen maaperätiedon kokoaja. Yhteisenä tavoitteena oli edistää EU:n Maaperämissiota, jonka toteutumiseen tarvitaan kattavaa tietoa nykyisistä käytännöistä ja maaperän terveyteen liittyvistä tiedoista.

ISLANDR-projektin seitsemän kohdealuetta eri puolilla Eurooppaa edustivat erityyppisiä pilaantumia ja toimintaympäristöjä. Kohdealueet tuottivat ennen kaikkea sidosryhmien kokemusperäistä tietoa siitä, millaisia haasteita maaperän pilaantuminen aiheuttaa ja millaisille ratkaisuille eri toimintaympäristöissä on tarvetta. Tuloksia hyödynnettiin projektissa kehitettyjen työkalujen ja toimintamallien suunnittelussa.

Kunnostustoimien vaikutuksia tarkasteltiin taloudellisia hyötyjä laajemmin

“Projektissa kehitettiin innovatiivisia kunnostustoimia edistäviä rahoitusmalleja. Taloudellisten tekijöiden rinnalla tarkasteltiin kunnostustoimien laajempia vaikutuksia, kuten ympäristön viihtyvyyttä ja pitkän aikavälin hyötyjä, joita ei voida suoraan mitata rahassa”, Tarvainen kertoo.

Pilaantuneet maa-alueet eroavat toisistaan sekä pilaantumien laajuuden että haitta-aineiden suhteen. Myös maankäyttöpaineet, lainsäädäntö, toimintatavat ja rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat alueittain, mikä vaikuttaa mahdollisiin kunnostustoimiin. Tiheästi asutuilla alueilla maan arvo on korkea ja kunnostus on usein taloudellisesti kannattavaa, kun taas muualla voidaan tarvita enemmän julkista tukea niin sanotuilla isännättömillä kohteilla.

Tutkimuksissa selvitettiin, miten kunnostustoimien laajempia hyötyjä ja haitallisia vaikutuksia voidaan arvioida nykyistä paremmin. Ne ovat yleensä vaikeasti muutettavissa euromääräisiksi hyödyiksi tai haitoiksi maanomistajalle. Vaikutukset voivat näkyä vasta pitkällä aikavälillä esimerkiksi alueen viihtyvyyden parantumisena tai asuntojen arvon nousuna.

Tutkimuksessa tarkasteltiinkin maankäytön suunnittelun ja maaperän kunnostamisen voimakkaampaa yhdistämistä sekä kunnostamiseen liittyvän ympäristöpolitiikan tavoitteita.

Tulokset pilaantuneen maaperän hallintaan

ISLANDR-projektissa tuotettiin runsaasti tietoa ja työkaluja, jotka tukevat maaperän kunnostusstrategioiden kehittämistä. Lopputuloksena syntyi muun muassa riskinarvioinnin työkaluja, datan analysointiin tarkoitettuja algoritmeja, ohjeistuksia, politiikkasuosituksia, rahoitus- ja suunnittelumalleja sekä tietoaineistoja.

Valtaosa tuloksista tukee kestävää, riskiperusteista maankäyttöä ja kunnostusta (Sustainable Risk Based Land Management, SRBLM).

Kehitetyissä riskinarviointimalleissa uutena piirteenä on maaperän terveyden huomioiminen. Tavoitteena on maaperän toimintojen pysyminen mahdollisimman hyvänä. Riskinarvioinnissa olennaisinta on tunnistaa pilaantumisen laajuus, eli onko kyseessä yksittäinen pilaantunut maa-alue vai hajakuormituksen aiheuttama laaja-alainen maaperän pilaantuminen.

Lisätietoja

Timo Tarvainen, tieteellinen koordinaattori
Geologian tutkimuskeskus GTK
timo.tarvainen@gtk.fi

Nike Luodes, projektikoordinaattori
Geologian tutkimuskeskus GTK
nike.luodes@gtk.fi
Puh. 029 503 3529

Kaikki tulokset tulevat saataville projektin verkkosivuille (englanniksi): Information-based Strategies for Land Remediation

Kesällä 2026 päättynyt kolmivuotinen Horisontti Eurooppa -rahoitteinen ISLANDR-projekti kokosi yhteen toimijoita 13 Euroopan maasta. Projekti tuotti uudenlaisia tietoaineistoja, arviointimenetelmiä ja suunnittelutyökaluja, jotka tukevat maaperän terveyden huomioimista maankäytön suunnittelussa sekä EU:n maaperädirektiivin toimeenpanoa jäsenmaissa. Suomesta projektissa olivat mukana GTK ja Suomen ympäristökeskus (Syke).