Kriisi korostaa mineraalien tärkeyttä – nouseeko raaka-ainenationalismi?
Uudistaessaan strategiaansa viime vuonna Geologian tutkimuskeskus tunnisti merkittäviä tulevaisuuden skenaarioita. Vastauksena tulevaisuuden tarpeisiin GTK määritteli fokusalueita ja kasvavan vaikuttavuuden alueita. Keskiöön nousivat mm. akkumineraalit ja kriittiset mineraalit.
Akkumineraalien kysyntä kasvaa lähivuosina maailmassa merkittävästi. Suomi on niiden osalta hyvässä asemassa, sillä kallioperässämme on mm. grafiittia, kobolttia, kuparia, litiumia ja nikkeliä. Niitä tarvitaan valtavat määrät liikenteen sähköistyessä ja uusiutuvan energian investoinneissa. Akkumineraaleja tarvitaan vähähiilisyyden ja ilmastotavoitteiden toteuttamisessa.
EU on määritellyt kriittisiksi useita raaka-aineita, jotka kytkeytyvät mm. elektroniikkateollisuuden ja korkeatasoisten teknologiaratkaisujen toteuttamiseen. Niiden osalta Suomi ja EU ovat erittäin tuontiriippuvaisia, mikä on suuri haaste ja riski. Monet teolliset klusterit ja jalostusketjut ovat täysin riippuvaisia sujuvasta maailmankaupasta ja varmoista toimituksista. Kierrätystä on tehostettava, mutta muuttuviin raaka-ainetarpeisiin vastaaminen edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta ja kestävää primäärituotantoa.
Akkumineraalit ja kriittiset mineraalit kytkeytyvät teknologian kehittymiseen sekä vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen ja kiertotalouden uusiin ratkaisuihin. GTK on investoinut vahvasti oman kyvykkyytensä ja tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen mm. investoimalla mineraaliprosessoinnin koetehtaan GTK Mintec:n kehittämiseen Outokummussa sekä avaamalla Espoon Otaniemessä sijaitsevan Circular Raw Material Hub -yhteislaboratorion yhdessä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa. Lisäksi perustutkimuksena tehtävä akkumineraalihanke etenee.
Kriisi on nostanut esille mineraalien saatavuuteen liittyvät epävarmuudet. Aikaisemmin kauppapolitiikkaan ja suurvaltojen omien intresseihin liitetyt riskit ovat kasvaneet. Nykyinen koronakriisi on nostanut mineraalien tuotannon ja saatavuuden varmistamisen yhä vahvemmin osaksi koko hyvinvoinnin ja teollisen tuotannon ylläpitämistä. Tämän ovat todenneet useat viimeaikaiset raportit ja selvitykset mm. maaliskuussa julkaistu valtioneuvoston teettämä raportti Suomen mineraaliklusterista.
Mineraalien saatavuuden rinnalla korostuu tuotannon hyväksyttävyys, sillä mineraalit ja metallit tulisi tuottaa mahdollisimman kestävällä tavalla. GTK panostaa myös tähän tutkimukseen mm. BATTRACE -projektilla, jossa kehitetään metallien jäljitettävyyttä yhdessä VTT:n ja teollisten toimijoiden kanssa.
Koronakriisin jälkeen maailma näyttää erilaiselta kuin ennen kriisiä. Teollisia klustereita ja korkeatasoisiin teknologisiin ratkaisuihin perustuvia jalostusketjuja arvostetaan enemmän. Tämä todennäköisesti nostaa myös mineraalien saatavuuden strategista arvoa. Korkeatasoinen huippututkimus osana koko mineraaliklusteria tuottaa yhä enemmän lisäarvoa.
On todennäköistä, että merkittäviin tulevaisuuden tarpeisiin herääminen luo myös riskejä kehittyviin maihin kohdistuvaan raaka-ainekolonialismiin ja sisäänpäin kääntyvään raaka-ainenationalismiin. Molempia on ennalta ehkäistävä tukemalla kansainvälistä sopimusjärjestelmää ja luomalla pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella toiminnalla lisää mineraalipotentiaalia.
Suomessa on omiin vahvuuksiin perustuvia mahdollisuuksia. Teknologiaratkaisut sekä kehittyvä tutkimus mineraalien hyödynnettävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi on myönteinen mahdollisuus.
Mika Nykänen
Pääjohtaja
