Siirry sisältöön

Kurikan syväpohjavesiprojekti etenee seuraavan vaiheeseen – vedenottomäärää selvitetään koepumppauksilla ja mallintamalla

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa Kurikan alueen syväpohjavesitutkimuksia yhteistyössä Vaasan Veden, Kurikan Vesihuolto Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tutkimusten tavoitteena on löytää Kurikan alueelta riittävät pohjavesivarat turvaamaan 150 000 asukkaan ja runsaan elintarviketeollisuuden vedentarpeet Vaasan ja Kurikan alueella. Työ on laajuudeltaan Suomen mittavin pohjavesihanke.

Kurikkalainen maisema Paloluomalta Juonenvuoren suuntaan kätkee sisäänsä Kurikan muinaislaaksoissa sijaitsevan pohjavesiesiintymän. Kuva: ©Pentti Yli-Karjanmaa.

Projektilla on pitkäaikaisen ja sinnikkään vuorovaikutuksen tuloksena vahva alueellinen hyväksyntä, mikä on tukenut monivaiheisen selvitystyön onnistumista. Näillä näkymin kurikkalainen pohjavesi soljuu vaasalaisten hanoista vuonna 2035. Pohjavettä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää turvaamaan vedentarvetta laajemminkin Etelä-Pohjanmaalla, mutta tämä selviää vasta tulevien tutkimusten tuloksena.

Pohjavesitutkimukset ovat alkaneet vuonna 2010 Kurikan pohjavesialueen uudelleen löytymisen jälkeen – ensimmäisen kerran paineellista pohjavettä on havaittu alueella jo 1940-luvulla. Kymmenisen vuotta sitten kairauksissa osuttiin syvällä kallioperän laaksossa sijaitseviin savenalaisiin, moreenikerrosten erottamiin varsin paksuihin hiekka- ja sorakerroksiin, josta paineellinen pohjavesi purkautui maanpinnalle muodostaen arteesisen lähteen.

Kurikan syväpohjavesiesiintymä on ainutlaatuinen

Laajojen, hyvin vettä johtavien kerrostumien esiintyminen herätti ajatuksen Kurikan alueen mahdollisuuksista laajempaankin vedenottoon ja siten myös Vaasan kaupunki kiinnostui alueen syväpohjavesipotentiaalista. Kurikassa maaperä on poikkeuksellisen paksu ja rakenteeltaan monimutkainen, ja alueen rikkonainen kallioperä lisää osaltaan pohjavesimuodostuman merkitystä. Pohjavettä muodostuu ja kerääntyy laajoilta yläviltä alueilta alas peitteiseen laaksoon. Alueen raikkaat ja laadultaan moitteettomat maaperän syvät pohjavedet ovat kaiken lisäksi hyvin suojassa paksujen savi-silttikerrostumien alla.

Geologian tutkimuskeskusta Kurikka on kiinnostanut ainutlaatuisen, tässä mittakaavassa aikaisemmin tuntemattoman pohjavesiesiintymätyypin geologisen ja hydrogeologisen tutkimuksen sekä mallinnuksen kohteena. Kurikassa on kokeiltu ja otettu käyttöön uusia tutkimusmenetelmiä ja työprosesseja, jotta esiintymää on päästy tarkastelemaan riittävällä tasolla. Tutkimusten edetessä muun muassa maaperätutkimuksen ja mallinnuksen konseptia on kehitetty vastaamaan ulottuvuuksiltaan laajan pohjavesiesiintymän tarpeita. Käytännön tutkimuksiin on sovellettu tieteellisiä tutkimusperiaatteita ja tuloksia on raportoitu sekä käytännönläheisiin että tieteellisiin tarkoituksiin.

Kurikan maaperän 3D-mallin ylimmät yksiköt kallioperän (punainen) päällä. Kuva: Geologian tutkimuskeskus.

Tieteelliset tutkimusmahdollisuudet GTK:n työn ytimessä

Pitkään jatkuneet pohjavesiesiintymän kartoitukset ovat nyt päättymässä ja töiden pääpaino on siirtymässä koepumppauksiin ja maaperä-hydrogeologisiin mallinnuksiin. Tähän mennessä projektin merkittävin tulos on ollut 10 000 mᶾ/vrk pohjaveden kestävä käyttö ensimmäisten vaiheiden tutkimusalueilla. Lopullisena tavoitteena on saavuttaa 18 000‒20 000mᶾ/vrk pohjaveden kestävä käyttö vuosien 2023–2024 taitteessa, kun tällä hetkellä työn alla olevien alueiden tutkimustulokset valmistuvat.

Tieteellinen tutkimus on ollut keskeisessä roolissa hankkeen ”kivijalan” perustamisesta lähtien. Ensimmäinen merkittävä tutkimustulos julkaistiin Etelä-Suomen kallioperän heikkoa kulutusta käsittelevän artikkelin yhteydessä, Ultra-slow cratonic denudation in Finland since 1.5 Ga indicated by tiered unconformities and impact structures. Tulevat tieteelliset tutkimukset ja julkaisut tarkastelevat Kurikan poikkeuksellista syväpohjavesiesiintymää muun muassa maa- ja kallioperän, hydrogeologian sekä hydrogeokemian kannalta.

Syvällä maan uumenissa virtaava pohjavesi purkautuu maan pinnalle pohjaveden havaintoputkesta Kakkurin lähteellä. Kuva: N. Putkinen, Geologian tutkimuskeskus.

Lisätietoa

Geologit laajensivat Suomen maiseman kehityksen syvälle menneisyyteen – maailman vanhimmat laaksot sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla?

Mihin vesiosaamista tarvitaan?

Kokkolan Vesi – Pohjaveden mallinnuksesta toiminnan ennakointiin

Kurikan syväpohjavesiprojekti pähkinänkuoressa

Monen vuoden selvitys

Monivaiheisen alun jälkeen Kurikan syväpohjavettä on tutkittu vuodesta 2014 alkaen useissa erillisissä projekteissa. Kesällä 2022 alkaa jo pohjavesitutkimusten 9. vaihe. Tutkimukset jatkuvat vielä useita vuosia monissa eri vaiheissa, jotta alueen hydrogeologia voidaan selvittää nykyisen vedenhankinnan edellyttämällä tarkkuudella.

Maaperäkairauksista edetään koepumppauksiin

Syväpohjavesitutkimus on töiden osalta edennyt niin, että laajennetut maaperäkairaukset päättyvät syksyllä 2022. Pohjaveden ottoon tarkoitetun viimeisen, yhdennentoista tuotantokaivon rakennustyöt ovat päättyneet. Töiden painopiste on siirtymässä etenevästi koepumppauksiin ja mallinnuksiin, joiden pohjalta saadaan kuva esiintymän ulottuvuuksista, kestävään käyttöön perustuvan vedenoton määrästä sekä pohjaveden pumppauksen vaikutuksista esiintymään ja ympäristöön, mm. ekosysteemeihin ja eliöihin.

Mitä seuraavaksi?

Suunniteltu vedenottomäärä (noin 20 000 mᶾ/d) vaatii Aluehallintovirastolta vesitalousluvan, joka saattaa olla tarpeen myös suunnitellun täysimittaisen koepumppauksen toteuttamiseksi. Suunnitellun vedenottomäärän vuoksi Kurikan syväpohjavesihankkeen mahdolliset ympäristö- ja muut vaikutukset tullaan arvioimaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Sekä vesiluvan hakemisen että YVA-menettelyn läpiviemiseksi edellä kuvatut laajat ja pitkäaikaiset pohjavesitutkimukset ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä.