Matalien merialueiden kartoitus paljastaa uutta tietoa Pohjanlahden merenpohjan olosuhteista
Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeitä koko meriympäristön hyvinvoinnille muun muassa suuren biologisen monimuotoisuutensa vuoksi. Alueet muuttuvat kuitenkin nopeasti maankohoamisen, ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan lisääntymisen seurauksena. Merialueiden kestävän käytön ja merenhoidon suunnittelun yhtenä haasteena on tiedon puute.
Erityisesti matalien alueiden geologisen ja biologisen tiedon puute on suurta. Samaan aikaan tarve ajantasaiselle ja monipuoliselle aineistolle kasvaa.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoitti matalien merialueiden pohjaoloja Suomen rannikon läheisyydessä Suomen ja Ruotsin yhteisessä SeaMoreEco-hankkeessa. Geologit ja meribiologit molemmista maista tutkivat yhdessä Pohjanlahden pohjoisosien herkkiä ympäristöjä.
Tavoitteena oli kehittää ja testata menetelmiä, joilla voidaan seurata, suojella ja kunnostaa matalien merialueiden elinympäristöjä. Kartoitusten yhteydessä kehitettiin uusia tiedontuotannon prosesseja ja menetelmiä esimerkiksi mallinnettujen, kokonaisvaltaisten pohjakarttojen tuottamiseksi.
Erityisen mielenkiintoisia ja merkittäviä tuloksia saavutettiin yhdistämällä satelliitti-, drooni- ja akustisia luotausaineistoja. Näiden aineistojen yhteiskäyttö mahdollisti merenpohjan maalaji- ja syvyyskarttojen tuottamisen koko matalan veden vyöhykkeelle aina rantaviivasta syvemmille alueille. Näin saatiin uutta tietoa niin sanotusta “white ribbon -vyöhykkeestä” (0–5 m syvyys), joka on perinteisesti jäänyt kartoissa vaillinaiseksi.
Uudet aineistot tuovat tarkempaa tietoa merenpohjan aiemmin tuntemattomista piirteistä
Satelliittipohjainen syvyystieto osoittautui tarkaksi: se mahdollisti veden syvyyden määrityksen noin 3 metriin asti ja merenpohjan muodostumien, kuten hiekkasärkkien, havaitsemisen. Satelliittiaineistojen tarkkuus kuitenkin heikkenee sameissa tai syvemmissä vesissä. Syvemmillä alueilla geologisten rakenteiden ja elinympäristöjen yksityiskohtainen kartoitus, mukaan lukien vedenalaisen kasvillisuuden peittämät alueet, on edelleen riippuvaista tutkimusaluksilla tehtävistä akustisista mittauksista.
Tutkimuksissa havaittiin myös vedenalaisia dyynejä ja muita virtauksien kuluttamia ja kasaamia muodostumia, jotka kertovat merenpohjan erittäin dynaamisista olosuhteista. Tieto tukee rannikkovyöhykkeen dynamiikan, maankohoamisen ja morfologisten muutosten laajamittaista seurantaa. Lisäksi tieto merenpohjan maalajista ja sen laadusta parantaa mahdollisuuksia arvioida erilaisten toimintojen, kuten ruoppauksen ja rakentamisen, vaikutuksia merenpohjaan, eliöstöön ja vedenlaatuun.
Tämä tarkentunut tieto hyödyttää kuntia, maakuntia, yrityksiä sekä merialuesuunnittelun toimijoita. Myös yksityiset veneilijät, kalastajat ja vesiurheilun harrastajat voivat käyttää aineistoa.
Valtiorajat ylittävät yhteistyö vauhditti tutkimusta ja loi pohjan uudelle tutkimukselle
SeaMoreEco-hankkeen onnistuminen perustui laajaan yhteistyöhön. GTK työskenteli Suomessa tiiviissä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskusten kanssa. Ruotsin puolella mukana olivat Sveriges geologiska undersökning (SGU) sekä Norrbottenin ja Västerbottenin lääninhallitukset. GTK:n ja SGU:n yhteistyö oli erityisen arvokasta, sillä sen kautta merigeologisia kokonaisuuksia voitiin tarkastella valtiorajoista riippumatta.
SeaMoreEco käynnistyi vuonna 2023 ja päättyi vuoden 2025 lopussa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 3 miljoonaa euroa, ja sitä rahoittivat EU:n Interreg Aurora Programme, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Lapin liitto. Kartoituksissa hyödynnettiin suomalaisen merentutkimuksen yhteenliittymän FINMARI:n tutkimusinfrastruktuuria, kuten GTK:n Geomari-tutkimusalusta ja Gridi-tutkimusvenettä.
Tutkimuksille on tulossa myös jatkoa. Vuoden 2026 alussa käynnistyi uusi Interreg Aurora -hanke Habitat Investigation in Diverse and Dynamic Estuarine Networks (HIDDEN). GTK tekee hankkeessa yhteistyötä SGU:n, Norrbottenin ja Västerbottenin lääninhallitusten, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskusten sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.
Tuloksia ja lisätietoja
Aarno Kotilainen, tutkimusprofessori
Geologian tutkimuskeskus GTK
aarno.kotilainen@gtk.fi
Meri Sahiluoto, geologi
Geologian tutkimuskeskus GTK
meri.sahiluoto@gtk.fi
Tulokset, tutkimusraportit ja aineistot on koottu SeaMoreEco-hankkeen verkkosivuille (englanniksi):
SeaMoreEco results
GTK:n ja SGU:n merigeologisten kartoitusten tulokset esitellään tarkemmin tutkimusraportissa hankkeen verkkosivuilla:
Seabed mapping in the shallow waters of the Gulf of Bothnia – A joint Finnish–Swedish initiative for the management of shallow habitats.
Francis Freire, Tarikul Islam, Aarno Kotilainen, Elina Lindsberg, Meri Sahiluoto, Olli Sallasmaa, Peter Slagbrand, Riku-Olli Valta, Anton Wagner, Pichaya Zerne (2025). SeaMoreEco Technical Report WP 2, 106 s. Doria.
