Tutkimus: Suomen suljettujen kaivannaisjätealueiden hyödyntämispotentiaali on rajallinen
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on selvittänyt Suomen keskeisimpien suljettujen kaivannaisjätealueiden mahdollisuuksia kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Tutkimuksen perusteella potentiaali on pääosin vähäinen, eikä jätealueita voi nykyisten tietojen valossa pitää taloudellisesti kannattavina ensisijaisina kriittisten raaka-aineiden lähteinä. Samalla GTK on tuonut kaivannaisjätealueet ensimmäistä kertaa laajasti julkiseen karttapalveluun.
Kaivannaisjätteet ovat Suomen suurin jäteryhmä ja koostuvat pääosin sivukivestä ja rikastushiekasta. EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus (CRMA) velvoittaa jäsenmaita arvioimaan niiden hyödyntämispotentiaalin sekä keräämään niiden tiedot omaan tietokantaan.
GTK:n tutkimuksessa tarkasteltiin kahdeksaa Suomen keskeisintä rikastushiekka-aluetta ja kahta sivukivialuetta sekä tehtiin rikastuskokeita valituilla kohteilla. Tulosten mukaan kriittisten raaka-aineiden pitoisuudet ovat pääosin niin alhaisia, ettei hyödyntäminen yksinomaisina metallilähteinä ole kannattavaa. Uudet teknologiat ja sivuvirtoihin perustuvat ratkaisut voivat jatkossa avata mahdollisuuksia, mutta ne edellyttävät lisätutkimusta.
”Nyt saadut tulokset kertovat, että Suomessa käytetyt rikastusmenetelmät ovat olleet sen verran tehokkaita, että arvoaineita ei ole kaivannaisjätteisiin päätynyt siinä määrin, että niitä kannattaisi lähteä hyödyntämään. Tulosten suhteen potentiaalisimmalla jätealueella puolestaan materiaalia on massaltaan niin vähän, ettei sitä ole todennäköisesti kannattavaa hyödyntää. Esiintymän alkuperäinen geologia määrittää pitkälti mahdollisuuden kriittisten raaka-aineiden esiintymiseen ja kaivostoiminnan rikastusprosessi puolestaan kaivannaisjätteiden arvoainespotentiaaliin,” kertoo Anna Tornivaara, ryhmäpäällikkö, GTK.
Ympäristöhyötyjä voi syntyä
Vaikka taloudellinen potentiaali on rajallinen, jätealueiden käsittely voi tuoda ympäristöhyötyjä. GTK tutki rikastushiekka-alueita samalla tästäkin näkökulmasta. Esimerkiksi Orijärven ja Hammaslahden kohteissa jätteen uudelleenkäsittely voisi parantaa kaivannaisjätealueiden hallintaa ja vähentää ympäristövaikutuksia.
Orijärvellä kaivostoiminnan alkuvaiheessa syntyneen rikastushiekan pitoisuudet ovat kohtalaisen korkeat ja sen uudelleenkäsittely perinteisin menetelmin osoittautui teknisesti mahdolliseksi. Sen sijaan hydrometallurgiset ja kalvoerotukseen perustuvat menetelmät eivät vielä tuottaneet riittäviä tuloksia.
Tutkimus tehtiin osana NextGenerationEU -rahoitteista projektia REPower-CEST (Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä).
Kaivannaisjätteet osaksi julkista tietoa GTK:n karttapalveluun
Kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaisesti GTK on julkaissut tietoa kaivannaisjätealueista, niiden ominaisuuksista ja sijainneista julkisessa karttapalvelussa. Ne ovat nyt osa GTK:n mineraaliesiintymätietokantaa.
Uudistus parantaa tiedon saatavuutta ja tukee kiertotalouden, ympäristövaikutusten sekä raaka-ainehuollon tarkastelua. Karttapalvelussa jokaisesta kohteesta on suora linkki tarkempiin tietoihin RAKKA-käyttöliittymän avulla.
Käyttöliittymän uudistustyö, tiedon keruu ja jakelun kehittäminen on tehty osana NextGenerationEU -rahoitteista projektia REPower-CEST (Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä), Horisontti Eurooppa -rahoitteista projektia FutuRaM (Future Availability of Secondary Raw Materials) ja GTK:n omarahoitteista projektia JaloNGFF.
Lisätietoa
GTK julkaisi kaivannaisjätteiden raaka-ainepotentiaalin arvioinnin parhaat käytännöt
Anna Tornivaara, ryhmäpäällikkö
Geologian tutkimuskeskus
puh. 029 503 3984
anna.tornivaara@gtk.fi
