Uutinen
Ympäristö

Valtakunnallinen kaivosympäristöjen kartoitus paljastaa alueellisia eroja maaperän luontaisissa taustapitoisuuksissa

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kartoittanut maaperän geokemiallisia taustapitoisuuksia kaivosten ympäristöissä sekä malminetsinnällisesti kiinnostavilla alueilla eri puolilla Suomea. Taustapitoisuustiedon avulla voidaan erottaa luonnollinen geokemiallinen vaihtelu ihmistoiminnan aiheuttamasta pilaantumisesta, mikä on keskeinen lähtökohta kaikessa maankäytön suunnittelussa. Monivuotisen valtakunnallisen kartoituksen tulokset on koottu tähän alueittain.

Maaperänäytteenottoa alle metrin syvyydeltä moreenista. Kuva: Joonas Toivanen, Geologian tutkimuskeskus GTK.

GTK on tehnyt maaperän geokemiallista taustapitoisuuskartoitusta yhteensä 23 kohteessa eri puolilla Suomea keräämällä maaperänäytteitä kaivosten ympäristöistä sekä malminetsinnällisesti kiinnostavilta alueilta. Tutkimukset toteutettiin osana GTK:n omarahoitteista valtakunnallista taustapitoisuuskartoitusta vuosina 2016–2023. Koko Suomen kattavan kartoituksen tavoitteena oli selvittää ja kerätä tietoa useiden eri alkuaineiden tavanomaisista pitoisuuksista maaperässä.

Maaperän taustapitoisuudella tarkoitetaan haitallisten aineiden luontaisia pitoisuuksia tai luonnollisesti kohonneita pitoisuuksia, joita esiintyy laajalla alueella ilman ihmistoiminnan aiheuttamaa pilaantumista. Taustapitoisuudet heijastavat alueen kallioperää, maaperää ja geologista syntyhistoriaa. Maaperän luontaisesti korkeammat metalli- ja arseenipitoisuudet johtuvat toisin sanoen kyseisten alueiden geologiasta. Kaivosten ympäristöissä maaperänäytteet on kerätty tutkimusalueilta, joihin kaivostoiminta ei ole vaikuttanut.

Maaperän tilan arviointi edellyttää taustapitoisuustietoja

Tietoa luonnostaan tavanomaista suuremmista metalli- ja arseenipitoisuuksista tarvitaan erityisesti maaperän tilan arvioinnissa. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) eli PIMA-asetus määrittelee haitallisten aineiden kynnys- ja ohjearvot. Asetuksen mukaan alueilla, joilla luontaisesti kohonnut taustapitoisuus ylittää kynnysarvon, voidaan arvioinnissa käyttää kynnysarvon sijaan alueellista taustapitoisuustietoa.

Alueellinen eli laskennallinen taustapitoisuusarvo tarkoittaa alueelle tilastollisin menetelmin määritettyä arvoa, joka kuvaa kyseisen alkuaineen luontaista pitoisuutta maaperässä. Kyseessä ei ole yksittäinen mittaustulos, vaan useista maaperänäytteistä laskettu edustava arvo.

GTK:n tutkimuksissa maaperänäytteet otettiin moreenimaalajista kahdelta syvyydeltä: pintamaasta ja muuttumattomasta pohjamaasta alle metrin syvyydestä. Näytteistä määritettiin noin 43 alkuaineen kuningasvesiliukoiset pitoisuudet. Tulokset on tallennettu GTK:n Maaperän taustapitoisuudet -karttapalveluun, joka tarjoaa avoimen pääsyn valtakunnalliseen aineistoon.

Taustapitoisuuskartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää ympäristöviranomaisten selvityksissä, kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Taustapitoisuustiedon avulla voidaan erottaa alueelle tyypillinen geokemiallinen vaihtelu ihmistoiminnan aiheuttamasta vaikutuksesta. Jokaisen tutkimusalueen tarkemmat tulokset on julkaistu GTK:n työraporteissa, jotka ovat saatavilla Hakku-aineistopalvelusta.

Jokisivun ja Oriveden maaperässä luontaisesti korkeita arseenipitoisuuksia

Etelä-Suomen tutkimuskohteilla Jokisivun (Huittinen) ja Oriveden kaivosalueiden ympäristöissä maaperän arseenin taustapitoisuuden todettiin ylittävän sille asetetun kynnysarvon. Tulosten perusteella alueilla voidaan käyttää maaperän tilan arvioinnissa kynnysarvon sijaan laskennallista taustapitoisuusarvoa arseenin osalta.

Selvityksestä käy myös ilmi, että muiden tarkasteltujen metallien kynnysarvot eivät ylittyneet tutkimusalueiden pinta- ja pohjamaanäytteissä.

GTK:n työraportit:

Itä-Suomessa paikoin kohonneita arseenin taustapitoisuuksia

Itä-Suomessa kartoituksia tehtiin Polvijärven Kylylahdessa sekä Ilomantsin Pampalon ja Rämepuron tutkimuskohteilla. Tulokset osoittavat alueellista vaihtelua: Kylylahdessa haitallisten metallien ja arseenin taustapitoisuudet olivat tavanomaisia, kun taas Pampalon ja Rämepuron maaperässä arseenin taustapitoisuudet ylittivät kynnysarvon.

Pampalon ja Rämepuron alueilla maaperän tilan arvioinnissa voidaan käyttää laskennallista taustapitoisuusarvoa kynnysarvot ylittävälle arseenille. Muiden tarkasteltujen metallien kynnysarvot eivät ylittyneet tutkimusalueiden pinta- ja pohjamaanäytteissä.

GTK:n työraportit:

Keski-Pohjanmaalla Kaustisen alueella kohonneita arseenin taustapitoisuuksia

Keski-Pohjanmaan alueella kartoitus toteutettiin Kaustisen ympäristössä. Tulokset osoittavat, että maaperän arseenin taustapitoisuus ylittää sille asetetun kynnysarvon. Tämän vuoksi alueella voidaan käyttää maaperän tilan arvioinnissa laskennallista taustapitoisuusarvoa kynnysarvot ylittävälle arseenille. Muiden tarkasteltujen metallien kynnysarvot eivät ylittyneet tutkimusalueen pinta- ja pohjamaanäytteissä.

GTK:n työraportti: Kaustisen kaivosympäristön ja tuotantoalueen maaperän geokemiallinen taustapitoisuuskartoitus 2019

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa paikoin kohonneita metallien taustapitoisuuksia

Koillismaalla ja Kainuussa kartoituksia tehtiin seitsemällä tutkimusalueella: Kuusamon Juomasuo-Hangaslampi ja Maaninkavaara, Suomussalmen Peura-aho ja Hietaharju, Sotkamo, Paltamon Mieslahti, Taivalkosken Mustavaara sekä Raahen alue.

Tulokset osoittavat alueellista vaihtelua. Juomasuo-Hangaslammen, Maaninkavaaran, Mustavaaran, Sotkamon ja Raahen tutkimusalueilla haitallisten metallien ja arseenin taustapitoisuudet olivat tavanomaisia.

Peura-ahon ja Hietaharjun tutkimusalueilla maaperässä on kynnysarvoja enemmän kromia ja nikkeliä. Lisäksi Paltamon Mieslahdessa nikkelin taustapitoisuus ylittää sille asetetun kynnysarvon. Näillä alueilla maaperän tilan arvioinnissa voidaan käyttää kynnysarvon sijaan laskennallisia taustapitoisuusarvoja kyseisille metalleille. Muiden tarkasteltujen metallien tai arseenin kynnysarvot eivät ylittyneet tutkimusalueiden pinta- ja pohjamaanäytteissä.

GTK:n työraportit:

Lapissa laajaa ja monimuotoista maaperän geokemiallista vaihtelua

Lapin maakunnan alueella kartoituksia tehtiin yhdeksällä tutkimuskohteella: Kemin ja Keminmaan ympäristössä, Ranuan Suhangossa, Kolarin Hannukaisessa, Kittilän Kuotkossa, Sodankylän Ikkarissa, Pahtavaarassa, Sakatissa ja Kevitsassa sekä Savukosken Soklissa. Tulokset osoittavat merkittävää alueellista vaihtelua. Hannukaisen, Suhangon ja Kemi-Keminmaan alueilla haitallisten metallien ja arseenin taustapitoisuudet maaperässä ovat tavanomaisia, kun taas muilla alueilla useat pitoisuudet ovat kynnysarvoa suuremmat.

Ikkarin malminetsintäalueella arseenin taustapitoisuus maaperässä ylittää sille asetetun kynnysarvon. Sakatin alueella kromin ja nikkelin taustapitoisuudet ovat kohonneita ja Kevitsan kaivoksen ympäristössä näiden lisäksi myös koboltti. Pahtavaaran kaivoksen ympäristössä arseeni-, koboltti-, kromi-, nikkeli- ja vanadiinipitoisuudet ovat kohonneita. Kuotkon tutkimusalueella vastaavasti arseeni, koboltti, kupari, nikkeli ja vanadiini ylittävät niille asetetut kynnysarvot. Soklin alueen maaperässä koboltin ja nikkelin pitoisuudet ovat tavanomaista suuremmat.

Ikkarin, Sakatin, Kevitsan, Pahtavaaran, Kuotkon ja Soklin alueilla maaperän tilan arvioinnissa voidaan käyttää kynnysarvon sijaan laskennallisia taustapitoisuusarvoja kynnysarvot ylittäville metalleille ja arseenille.

GTK:n työraportit:

Lisätietoja

Raija Pietilä, geologi (tavoitettavissa 3.8. asti)
Geologian tutkimuskeskus GTK
raija.pietila@gtk.fi
Puh. 029 503 4253

Tarja Hatakka, geologi (tavoitettavissa 6.7. alkaen)
Geologian tutkimuskeskus GTK
tarja.hatakka@gtk.fi
Puh. 029 503 2186

Kaikki valtakunnallisen kartoituksen tulokset ovat tarkasteltavissa GTK:n Maaperän taustapitoisuudet -karttapalvelussa:
Siirry Maaperän taustapitoisuudet -karttapalveluun

Kaikki taustapitoisuuskartoituksen työraportit löytyvät GTK:n Hakku aineisto- ja latauspalvelusta:
Siirry Hakku-verkkopalveluun

Tutustu GTK:n palveluun:
Maaperän geokemialliset taustapitoisuudet