Vastuullista kuluttamista

• Edistämme luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä.
• Varmistamme kemikaalien ja jätteiden käsittelyn, erityisesti mineraalien ja metallien, arvoketjun alkupäässä sekä kierrätysvaiheessa, jotta haitalliset vaikutukset terveyteen ja ympäristöön voidaan minimoida.
• Ehkäisemme jätteiden syntymistä kiertotalouden keinoin sekä erityisesti mineraali- ja metallien arvoketjun alkupäässä, jossa sivuvirtaa on paljon.
• Tuemme kehitysmaita tieteellisten ja teknologisten valmiuksiensa vahvistamisessa, jotta ne voivat siirtyä kestävämpiin kulutus- ja tuotantotapoihin.

Miten voimme toiminnallamme vaikuttaa tavoitteeseen

Edistämme vastuullista kuluttamista erityisesti luonnonvarojen, kuten mineraalien, alkuaineiden, pohjaveden ja merenpohjan kestävän käytön näkökulmasta. Tuotamme tutkimustietoa ja kehitämme ratkaisuja metallien ja mineraalien koko arvoketjuun, erityisesti sen alkupäähän, eli malmipotentiaalin kartoitukseen ja louhintaan, sekä kierrätykseen. Kehitämme menetelmiä prosessin hiomisesta mahdollisimman tehokkaaksi, vähäjätteiseksi ja vastuulliseksi.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyvästä jätteestä noin 75 % oli vuonna 2020 kaivostoiminnan ja louhinnan jätettä. Kiertotalouden edistämisellä tähtäämme jätteiden määrän vähentämiseen ja olemassa olevien jätteiden uusiokäyttöön. Tavoitteena on saada kaivannaisteollisuudessa syntyviä sivukiviä ja rikastushiekkaa monipuoliseen hyötykäyttöön. Lisäksi hyödynnämme muun teollisuuden sivujätteitä. Olennaista on myös määrittää ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja prosessivesien käsittely.

Teemme akkumineraaleihin liittyvää tutkimusta ja kehitämme ratkaisuja mineraalisten raaka-aineiden kierrätettävyyteen, jäljitettävyyteen ja prosessointiin. Vihreä siirtymä edellyttää mineraalien louhimista. Kierrätettyjen raaka-aineiden osuus ei riitä kattamaan tarpeita, mutta kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta on syytä nostaa.

Näin etenimme vuonna 2023

Luotettavan ja tehokkaan metallien jäljitettävyyden metodin kehittäminen tuo hyödyllistä tietoa niin tuotteen ostajalle, tuotantoketjuun osallistuville ja muille sidosryhmille. Tämän kehittämistä jatkettiin useassa projektissa, kuten BATTrace ja Nordic Sustainable Minerals. GTK Mintecin kokonaisuudesta on kerrottu Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria -tavoitteen alla.

GTK:n ja Luonnonvarakeskuksen Kierroksia biopeittoon -yhteishankkeessa selvitettiin miten pohjoisissa olosuhteissa kaivannaisjätealueita voisi peittää ja maisemoida ympäristöriskien minimoimiseksi. Tutkimustulokset osoittivat, että paikallisesta purkupuusta ja jätevesilietteestä tuotetun biohiilen lisääminen peittokerroksen pintaosaan auttaa kasveja kasvamaan ja vähentää peiton eroosiota.

Jatkoimme Suomen aktiivisen maankäytön alueiden maaperän geokemiallisten taustapitoisuuksien selvittämistä Maaperän taustapitoisuudet ja riskit -projektissa. Keräämme tietoa yleisimpien mineraalisten maalajien alkuainepitoisuuksista kasvukeskusten, kaivosalueiden ja valittujen tuotantoalueiden ympäristöjen maaperästä. Tietoja tarvitaan muun muassa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin sekä kaivosalueiden lähiympäristön maaperän taustapitoisuuksien selvittämiseen. Taustapitoisuustiedot jaetaan yhteiseen käyttöön GTK:n ylläpitämään valtakunnalliseen taustapitoisuusrekisteriin (TAPIR).

Uudessa tutkimus- ja innovaatiohankkeessa Information-based Strategies for Land Remediation (ISLANDR) kehitämme yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa menetelmiä maaperän pilaantumislähteiden määrittelyyn ja niiden aiheuttamien riskien arviointiin. Erilaiset maankäyttömuodot vaikuttavat eri tavoin maaperän kuntoon. Hankkeessa on tarkoitus koostaa metatietoluettelo, jossa kuvataan, miten pilaantuneita maa-alueita ja hajakuormituksen aiheuttamaa maaperän pilaantumista koskevaa tietoa kerätään Euroopassa.

20 SDG-tavoitetta 12 edistävää projektia vuonna 2023