Montmorilloniitin alueellinen esiintyvyys ja kestävyys Suomen kallioperässä (MORO)

Esittely

Projektissa pyrimme parantamaan montmorilloniitin pitkäaikaiskestävyysarvioinnin luotettavuutta loppusijoituspaikalla lisäämällä ymmärrystä smektiitin esiintymisestä eri puolilla Suomea. Keskeinen tutkimuskysymys on: onko myöhäisvaiheen muuttumisessa alueellista kontrollia, vai määräytyykö se pääasiassa paikallisten tekijöiden perusteella?

Tämän ratkaisemiseksi pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
• Kuinka paljon smektiittiä on ja missä sitä esiintyy? (rakojen täytteet vs. laaja-alainen muuttuminen)
• Mikä on niiden ikä (rakenteellinen kontrolli ja synty)?
• Onko syvyyssuuntaista vaihtelua, joka olisi loppusijoituksen kannalta merkityksellistä ja mahdollisesti ilmastollisesti ohjautuvaa (esim. jäätiköityminen tai ikirouta)?
• Löydetäänkö veden ja kiven vuorovaikutuksen ohjaamia tekijöitä?

Projekti yhdistää erilaisia analyysimenetelmiä, kuten esimerkiksi:
• Mineralogia
• Hyperspektrikuvantaminen
• Koneoppimismenetelmät
• Ajoitusmenetelmät (kehittäminen myös REE mineraaleille)

Tämä projekti vastaa ydinjätteen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen liittyviin keskeisiin haasteisiin keskittyen siirrosvyöhykkeiden rakenteeseen ja rakojen mineraaleihin, erityisesti smektiittisavien (esim. montmorilloniitti) käyttäytymiseen muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Tutkimus on vahvasti linjassa SAFER2028-ohjelman tavoitteiden kanssa, erityisesti teknisen vapautusesteen (EBS) stabiilisuuden ja pohjavesivuorovaikutusten ymmärryksen edistämisessä.

Projektin vetovastuu: GTK

Rahoittava viranomainen: SAFER2028

Yhteyshenkilö: Heini Reijonen

Projektilistaukseen