GTK tarkastelee ravinteikkaiden soiden ennallistamisen vaikutuksia Ranuan Raakunsuolla
Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutkii ennallistamisen vaikutuksia käytöstä poistuneella turvetuotantoalueella Ranuan Raakunsuolla. Tutkimuksilla selvitetään, miten ennallistaminen on vaikuttanut alueen kasvihuonekaasupäästöihin, vesien tilaan ja kasvillisuuteen. Raakunsuon kaltaisia ravinteikkaita suokohteita on tutkittu Suomessa toistaiseksi vähän, vaikka niiden ennallistamisella voi olla suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle.
Raakunsuo sijaitsee Simojoen varrella ja oli alun perin reheviä lettolaikkuja ja lähteitä sisältävä aapasuo ennen kohteen kuivattamista turvetuotantoa varten 1990-luvulla. Turvetuotanto päättyi vuonna 2020 ja ennallistamistoimet alueella alkoivat vuonna 2025 Luonnonperintösäätiön ja John Nurmisen Säätiön Suokeidas-hankkeessa.
GTK kiinnostui Raakunsuosta sen alkuperäisen rehevyyden ja lähteisyyden vuoksi, koska Suomessa turvetuotantoalueiden ennallistaminen on tähän asti keskittynyt karummille soille. Tutkimusta rehevämmistä kohteista on vähän, vaikka tällaisten alueiden ennallistamisella olisi mahdollista palauttaa uhanalaista letto- ja lähdelajistoa ja tuottaa näin merkittävää luontoarvoa. GTK:n tutkimusten tavoitteena on paitsi lisätä ymmärrystä ennallistamisen ympäristövaikutuksista, myös tuottaa tietoa toimivista ennallistamismenetelmistä rehevillä kohteilla.
Tutkimuksissa keskitytään ilmasto- ja luontovaikutuksiin
Raakunsuon tutkimuksissa selvitetään erityisesti ennallistamisen vesistövaikutuksia ja vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. GTK:n maastotutkimukset alueella alkoivat kesäkuussa 2026 tutkimusalojen rakentamisella. Kesän aikana Raakunsuolla mitataan kasvihuonekaasuja (metaani ja hiilidioksidi) kosteikon rantavyöhykkeellä, rahkasammalen siirtoistutusalueella sekä turvekentällä, jossa vedenpintaa on nostettu lähelle maanpintaa. Samoilta kohteilta selvitetään turpeen ravinnepitoisuuksia, hiilivarastoja ja paksuutta sekä kartoitetaan pintakasvillisuutta.
Vesistövaikutuksia tutkitaan suon eri osissa seuraamalla vedenlaatua ja vesien tummumista suolle tulevista ja sieltä lähtevistä vesistä. Pohjavesivaikutuksia selvitetään isotooppitutkimuksilla, ja mittaustuloksia täydennetään droonikuvauksilla, kuten multispektri- ja InSAR-menetelmillä, joiden avulla saadaan kattava kuva koko suoalueen tilasta.
Tutkimuksella kasvatetaan tietopohjaa alkujaan ravinteikkaiden turvemaiden ennallistamisesta, mikä auttaa suuntaamaan toimia entistä vaikuttavammin tulevaisuudessa. Samalla tuotetaan tietoa EU:n ennallistamisasetuksen, Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman ja luonnonarvomarkkinoiden kehittämisen tarpeisiin.
Tutkimukset tehdään osana GTK:n omarahoitteista ENGEO-projektia, jolla tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja käytön kompensaatiota sekä ohjataan toimintaa optimaalisille alueille tutkimustiedon avulla.
Lisätietoja
Matti Laatikainen, ryhmäpäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
matti.laatikainen@gtk.fi
Maija Lampela, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus GTK
maija.lampela@gtk.fi
Projektin esittely GTK:n verkkosivuilla:
ENGEO 2026-2027
Tutustu GTK:n palveluun:
Soiden ja turvemaiden hiilivarastojen ja kasvihuonekaasutaseen mittaus ja arviointi
Tutustu GTK:n politiikkasuositukseen (pdf-tiedosto):
Soiden ennallistaminen yksityismailla vaatii kannustavia ohjauskeinoja ja paikallistasolla toimimista
