Edistämällä vähähiilisten energiantuotantomuotojen tutkimusta voimme toiminnallamme merkittävimmin vaikuttaa seuraaviin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta muodostettuihin strategisiin tavoitteisiimme.
Vähähiiliset energiaratkaisumme painottuvat geotermiseen energiaan ja ydinenergiaan. Näiden energiamuotojen merkityksen uskomme kasvavan tulevaisuudessa osana hajautettuja kansallisia ja alueellisia energiantuotantojärjestelmiä. Lisäksi tutkimme geologista vetyä ja vedyn varastointia. Tuemme myös uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöönottoa selvittämällä merenpohjan rakennettavuusominaisuuksia merituulivoimaloiden suunnittelua varten ja selvittämällä turvetuotannosta poistuvien alueiden ominaisuuksia uusia jatkokäyttömuotoja kuten aurinko- ja tuulivoimaratkaisuja varten.
Tutkimme maa- ja kallioperän soveltuvuutta rakentamiseen ja energiantuotantoon, arvioimme näihin liittyviä riskejä sekä tuotamme geotietoaineistoja energiantuotantoa koskevan päätöksenteon tueksi. Geotermisen energian tutkimuksella pyrimme lisäämään hiilivapaiden energialähteiden käyttöä ja tuotantomuotojen monipuolisuutta muun muassa kaukolämpöverkoissa. Lisäksi tutkimme ja mallinnamme erilaisia lämpöenergian varastoinnin vaihtoehtoja.
Ydinvoiman tutkimuksessa keskitymme käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen, ratkaisujen pitkäaikaisturvallisuuden arvioimiseen sekä uusien ydinvoimalaitosten paikanvalintaan.
Vetytalouden tutkimuksemme jakautuu kahteen pääteemaan: vedyn kallioperävarastoinnin geologisiin selvityksiin sekä geologisen vedyn tutkimuksiin.
Nelivuotinen Geoenergian Innovaatiot -projekti saatiin päätökseen. Projektilla turvasimme ja laajensimme korkeatasoista osaamistamme geoenergian tutkimuksessa ja menetelmäkehityksessä muun muassa kallioperätutkimukseen ja pohjaveteen liittyen. Projektissa vahvistimme myös kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä innovaatioiden tuottamiseksi geoenergiamarkkinoille.
Tutkijamme määrittivät Suomen keskisyvän geotermisen energiapotentiaalin. Keskisyvä geoterminen energia tarjoaa vähäpäästöisen lämmitysratkaisun tiiviisti rakennetuilla alueilla ja taajamissa, mikä parantaa paikallista ja kansallista ilmastokestävyyttä. Suomen keskisyvän geotermisen energiapotentiaalin aineisto tuotettiin Business Finlandin rahoittamassa Hybrid Geothermal Technology and Data Enabling Positive Energy Buildings (HYBGEO) -hankkeessa.
Olemme yksi neljästä eurooppalaisesta geologian tutkimuskeskuksesta, jotka yhteistyössä Viron Geologian tutkimuskeskuksen (EGT) kanssa käynnistivät kolmivuotisen Horizon Europe Widera EGT-TWINN -hankkeen. Hankkeessa kasvatetaan yhteistä osaamista ja jaetaan kokemuksia parhaista käytännöistä. Tavoitteena on kehittää Viron Geologian tutkimuskeskuksen tutkimus- ja teknistä kapasiteettia, jonka avulla nopeutetaan Viron siirtymistä fossiilisista polttoaineista vihreän energian hyödyntämiseen.
Metsähallitus on tuomassa markkinoille neljä uutta merituulivoimapuistohanketta Suomen aluevesille. GTK toteuttaa hankkeille merenpohjan luotaukset, joilla kerätään olennaista tietoa merenpohjan ominaisuuksista voimaloiden rakenteita, merikaapeleiden sijoittamista ja luontoselvityksiä varten.
Ydinenergian pitkäaikaisturvallisuuden ja ydinjätteen loppusijoituksen tutkimuksessa teimme kansainvälistä yhteistyötä muun muassa EURAD tutkimusprojektissa sekä useissa SAFER-projekteissa.
Pienten modulaaristen ydinreaktoreiden (SMR) osalta GTK toteutti yhdessä VTT:n kanssa SMRSiMa-projektin liittyen ydinjätteen loppusijoituksen paikanvalinnan kriteereihin. MICA-projektin ensimmäinen vaihe valmistui, jonka tulosten perusteella voimme selvittää kuparin pitkän aikavälin stabiiliutta ydinjätteen loppusijoituksen kapseleissa.
GTK:lle perustettiin vuonna 2023 useista tutkimusalueista koostuva vetyryhmä. Vetyryhmän asiantuntemus keskittyy rakennegeologiaan, geoenergiaan, geokemiaan, pohjavesigeologiaan sekä ympäristögeologiaan. Tarkoituksemme on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vedyn hyödyntämistä teollisuudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Päättyneessä JälkiHiili-projektissa tarkasteltiin aurinko- ja tuulivoimaratkaisuja turvetuotannosta poistuvien alueiden jatkokäytön vaihtoehtoina sekä erilaisten jatkokäyttömuotojen ilmastovaikutuksia. Tämän ja muiden maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kosteikkoprojektien tulokset koottiin yhteiseen Ilmastoviisaat ratkaisut turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön -oppaaseen.
51 SDG-tavoitetta 7 edistävää projektia vuonna 2023
